Onko säästämisessä mitään järkeä?
Paavo Arhinmäki totesi, että valtion ei tarvitse maksaa velkojaan ja Suomi velkaantuu Sanna Marinin vetovastuun aikana ensi vuonna n. 20 miljardilla eurolla. Eli jos isossa kuvassa velka on se juttu, eikä rahaa kannata jemmata sukan varteen niin onko säästämisessä mitään järkeä?
Paavo on sinänsä oikeassa ja väärässä, koska on totta että valtio ei sinänsä lyhennä velkaa samalla tavalla kuin yksityishenkilö, kun se ottaa uutta velkaa jolla maksetaan vanhoja pois. Tämä on sinänsä mahdollista kun kyse on valtiosta jonka lähtökohta on ns. ikuinen toimija mitä taas yksityishenkilö ei voi olla. Toisaalta lainaehdot taas sanellaan pitkälti ulkoisten luotottajien kautta, joiden kautta määräytyvät korot ja muut kulut mitkä kyllä rasittavat talouden rattaita.
Miten yksityishenkilön silmin, onko säästämisessä mitään järkeä?
Luonnollisesti kun tästä blogista kun on kyse, niin vastaus on myöntävä. Tämä tulee vielä korostumaan erittäin paljon, mitä enemmän annetaan ajan kulua. Miksi säästämisessä on sitten järkeä, ei ole pelkästään rahallinen kysymys, vaikka pääpaino tässäkin tekstissä on taloudellisella puolella. Ei pidä unohtaa, että säästämisellä on pitkälti elinympäristöä tukeva rooli ja turhan kulutuksen karsimista lisäävä rooli yhteiskunnassa.
Taloudellisella puolella yksityishenkilölle säästämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä mielenrauhaan vaikuttavia asioita. Katsotaan tilannetta vaikka YLE.n tekemän kyselyn kautta, missä suomalaisilta oli kysytty 26.3. – 3.4.2020 että mitkä asiat ovat suurimmat huolenaiheet.
Ylen jutun löydät täältä.
Tämä kysely on toteutettu oikeastaan keskellä korona rajoituksia, mikä osaltaan antaa hyvän kuvan siitä että mikä huolettaa kun epävarmuus on suurimmillaan.
Laajamittainen talouskriisi maailmalla nousi suurimmaksi huolenaiheeksi ja uhaksi suomalaisten mielessä, käytännössä tarkoittaen, että n. 75 % vastanneista oli erittäin tai melko huolissaan asiasta.
Pääsääntöisesti tämä polku pohjautuu omaan toimeentuloon, eli talouskriisin aikana tuotantoa supistetaan, mikä tarkoittaa laajamittaisia lomautuksia sekä irtisanomisia ja silloin on iso riski, että on itse näissä mukana.
Tämä luonnollisesti heijastuu omaan arkeen ja siitä selviämiseen, kun niskassa on usein paljon vastuita joista tulisi selvitä tilanteessa kuin tilanteessa. Taloudellisesta puskurista on tehty kyselyitä jo useampana vuotena, tässä joitain nostoja netin syövereistä.
IS.fi 2011: OP-Pohjola kysely ”Lähes puolella suomalaisista puskurirahaa alle 2000 euroa”, ”Säästävillä suomalaisilla jää keskimäärin säästöön vähän alle 400 euroa kuukaudessa” ja ”Sopivana puskurina pidetään 0-6000 euron pottia”
Danske Bankin taloudellinen mielenrauha 2018 kysely. ”38 % naisista ja 25 % miehistä ei luota omaan taloudelliseen tilanteeseensa”, ”29 % suomalaisista on vähintään viikoittain huolissaan siitä, että riittävätkö rahat kaikkeen tarvittavaan”, ”23 % kyselyyn vastanneista ei tiennyt omien käyttövarojensa suuruusluokkaa edes suhteellisen karkealla tasolla”, ”18 % vastanneista ei usko, että saisivat kerrytettyä riittävästi varallisuutta eläkkeellä jäämistä varten”, ”Eläkesäästöjen kertymistä aletaan katsoa aktiivisemmin vasta 55-ikävuoden jälkeen”, ”57 % vastaajista toteaa, ettei heillä ole tarpeeksi rahaa säästämiseen/sijoittamiseen” ja ”49 % suomalaisista ei usko mahdollisuuksiinsa vaurastua”.
Suosittelen tutustumaan tähän Danske Bankin kyselyyn tarkemmin, eli nämä nostot kyselystä edustavat vain pientä osaa vaikka lainauksia tuli todella paljon. Tämä löytyy helposti KVG metodia hyödyntämällä.
Otetaan vielä LähiTapiolan tekemä uutinen 1.4.2020, missä mainitaan mm. ”joka neljännen taloudellinen puskuri on alle 1000 euroa”, ”joka kymmenes ei ole kerryttänyt varapuskuria ollenkaan” ja ”keskimääräinen varakassa on 5000 euroa”. Nämä löytyvät LähiTapiolan Arjen katsaus osiosta jos kiinnostusta on tutustua enemmän.
Mitä tämä kertoo?
Olemme olleet huolissaan henkilökohtaisesta taloudellisesta tilanteestamme kyselyiden ajanjaksot huomioiden noin 10 vuotta, mutta tilanne näyttää menneen jopa huonompaan suuntaan. Hieman karrikoiden, niin jos OP kyselyn mukaan 2011 oli puolella suomalaisista varakassa alle 2000 euroa, niin Lähitapiolan kyselyssä joka 4. varakassa oli alle 1000 euroa. Totta kai, tuo alle 1000 menee myös tuohon OP kyselyyn, mutta ottaen huomioon miten paljon taloudessa on menty eteenpäin 10 vuoden aikana, niin tilanne on vähintään reaalimaailmassa heikentynyt.
Kaiken lisäksi joka kolmas ei luota omaan taloudelliseen tilanteeseensa, mutta myöskään joka neljäs ei ollut juurikaan edes tietoinen, että paljonko rahaa jää. Melkein 60 % on sitä mieltä, että rahaa ei riitä säästöön/sijoituksiin ja puolet ei siis usko, että sijoittamalla ja säästämällä olisi mahdollista vaurastua.
Onko meillä Suomessa vakava tilanne sen osalta, että jos kysytään onko säästämisessä mitään järkeä? niin suuressa määrin me luulemme tietävämme vastauksen, mutta emme todellisuudessa ymmärrä sitä.
Miten saat rahat säästämiseen ja sijoittamiseen?
Syy miksi varakassa tai puskurirahat ovat sitten alle 1000 tai 2000 euroa suurella osalla suomalaisista johtuneen kyselyiden pohjalta siitä, että koetaan asia siten, ettei ole tarpeeksi rahaa mitä säästää tai sijoittaa. Toisaalta neljännes suomalaisista ei osaa edes karkealla tasolla sanoa, että paljonko rahaa kuukaudessa jäisi omaan käyttöön. Toki jos ei edes usko, että rahaa säästämällä voi vaurastua niin miksi siihen edes lähtisi.
Kyselyissä näytti siltä, että kolmannes stressasi viikoittain rahojen riittävyyttä. Minusta jos joudut stressaamaan edes kuukausittain rahojen riittävyyttä, niin tulisi oikeasti pysähtyä tarkistelamaan omaa tilannettaan heti eikä vasta sitten joskus.
Puretaan tämä umpisolmu ensiksi siitä, mikä estää suurimmaksi osaksi sen, ettei sitä varakassaa ja mielenrauhaa kuitenkaan rakennetta vaikka tämä on suurin pelko ja huoli omassa arjessa.
Uskomus
Säästämisellä ja sijoittamisella ei voida luvata tai taata sitä, että 100 % varmuudella rikastut. Voidaan varmaan kuitenkin todeta, että 100 % varmuudella jos et asiaan eteen tee mitään et myöskään saavuta asian tiimoilta mitään. Itse sanoisin kuitenkin näin, että jos säästät ja sijoitat, niin 100 % varmuudella olet jossain vaiheessa tilanteessa, missä taloudellinen tilanne tuo mielenrauhaa ja sitä kautta vähentää huoltasi tulevaisuudessa.
Rahat
Yleinen fraasi, ettei ole rahaa säästää tai sijoittaa ei pitäisi olla sellainen, että se ohitetaan olankohautuksella. Väitän, että jokainen löytää omasta arjestaan sellaisia kohtia mistä voisi nipistää rahaa säästöön. Esimerkiksi Helsingin katukuvassa on viime vuosina yleistynyt vähän jopa huvittavakin ilmiö take away kahvit. Näiden sumppien hinnat ovat 2 eurosta ylöspäin, tämän jos hankkii kerran päivässä viisi kertaa viikossa, niin siitä kertyy jo 10 euron kulu.
Mitä lehtiä tilaat tai ostatko päivälehtiä? En muista milloin olisin viimeksi ostanut kaupasta iltalehden tai iltasanomat, mutta päivittäin luen heidän julkaisemia uutisia. Mikäli omaat tavan ostaa päivänlehden, niin siitä säästyy viikossa toinen 10 euroa. Sellaiset lehdet joita tilaat mutta voisit myös lukea verkosta ilmaiseksi, kannattaa luonnollisesti jättää tilaamatta. Itse olen kiinnostunut säästämisen ja sijoittamisen lisäksi tietotekniikasta, autoista ja peleistä vaikka varsinkin tuota jälkimmäistä tulee harrastettua nykyään harvakseltaan. Mitä enemmän säästämiseen nuorempana keskittyi ja kun ennen talouteen tuli mm. mikrobitti ja pelit lehti, niin ei näitä enää kannattanut tilata, koska uusimmat alan uutiset oli jo muualla ilmaiseksi luettavissa. Lehtitilauksissa voi saavuttaa nopeasti 5-10 euron säästön viikkoa kohden.
Kanavapaketit? onko taloudessa Netflix, Viaplay, Apple Tv, HBO Nordic, Disney+ tai joku muu monista vastaavista palveluista. Yhdenkin tämän kaltaisen palvelun hinta kuukaudessa on min. 10 euroa, sitten jos on jokin Cmore tai vastaava missä on urheilua, niin ei taida 20 euroa kuukaudessa olla vielä mikään hinta.
Voidaanko näistä karsia jotain, eli jos on vaikka kaksi palvelua yhtä aikaa päällekkäin, niin mitä jos toisen laittaa tauolle ja maksaa vain toisesta. Tällöin kuukaudessa säästöä saadaan 10 euron verran, voidaan varmaan myös kysyä, että onko näissä katsottavaa edes sen kuukausimaksun verran tarjolla.
Alkoholi ja tupakanpoltto, miten on näiden laita? Se on täysin fakta, että näiden tuotteiden käyttämisestä ei ole mitään positiivista hyötyä. Ennen kuin aletaan piipittäminen punaviinin vaikutuksesta, niin eiköhän siinäkin se ”terveyttä” edistävä ainesosa ole peräisin marjoista kuin alkoholista. Tarkoitukseni ei ole syyllistää käyttäjiä, mutta hyvin usein on se tilanne että nämä henkilöt jotka väittävät, ettei rahaa ole säästämiseen tai sijoittamiseen, niin löytävät kuitenkin rahaa näihin.
Tupakka-askin hinta taitaa olla 7 euron paikkeilla, eli jos olet polttaja, niin lopettaminen on erittäin suositeltavaa monestakin syystä. Vähentämiselläkin teet ihmeitä lompakollesi, esim. henkilö joka polttaa askin päivässä säästäisi keskimäärin 25 euroa viikossa jos hän edes puolittaisi polttamismäärän.
Alkoholin puolella jos on tottunut juomaan oluen arkipäivässä ja viikonloppuna six packin, niin mitä jos jättää arkikaljat pois ja rentoutuisi vain viikonloppuisin tuon six packin verran? Säästö on 5-10 euroa viikossa.
Tässä oli nopeasti muutama hyvin arkinen paikka, mistä löytyy arjen säästöjä ja tuosta voi omaan arkeen soveltaa miten menoaukkoja taloudesta löytyy. Osalla take away kahvi voi olla kaupassa tapahtuva heräteostos tms. Tälläkin tavoin löytyi kuitenkin yli 55 euron verran sitä rahaa viikossa, mikä olisi hyvä kanavoida sinne mikä aiheuttaa pelkoa, eli oman taloudellisen tilanteen turvaamiseen.
Tässä tarkemmin suosittelen tutustumaan vaurastumisen kultaiseen kaavaan, minkä olen rakentanut matkallani kohti taloudellista riippumattomuutta.
Budjetoi
Sanotaan, että jos elämässä ei ole suuntaa tai tavoitetta, niin päätyy juurikin sinne. Onko se sitten kyseisen henkilön kohdalla hyvä vai huono juttu? mutta harvoin se kuitenkaan on tilanne mihin jälkikäteen olisi haluttu. Se ei ole tekosyy sille, ettei saa säästettyä jos ei tiedä paljonko rahaa on käytettävissä, se on lähinnä seuraus. Tietämättömyydestä rankaistaan ihan yhtä paljon kuin tietoisesta ratkaisusta olla säästämättä. Kiinnosti tai ei, niin selvitä mihin rahat kuukaudessa kuluvat ja kuten edellä mainitsin, niin käy asiat lävitse vaurastumisen kultaisen kaavan periaatteella.
Puskurikassan koko
Edellä viitatuissa kyselyissä suomalaiset olivat mitoittaneet varakassan hyvin pieniksi jopa alle 1000 euron kokoiseksi. OP kyselyssä sopiva puskuri löytyy 0-6000 euron välistä. Olen omaa suositustani tuonut esiin tuossa vaurastumisen kultaisessa kaavassa, eli oma suositukseni on että puskurivarat olisivat 3 kk pakollisia menoja vastaavan summan verran. Pakollisiksi menoiksi katsotaan ne menot, jotka tulisi hoitaa vaikka tilanne olisi mikä. Mikäli pakolliset menot ovat 1500 euroa kuukaudessa, niin säästössä tulisi siis olla 4500 euroa jolloin selviäsi 3 kuukautta vaikka lähtisi yllättäen työpaikka alta eikä tuloja olisi tulossa mistään.
Varakassan koko voi omasta riskinottokyvystä riippuen olla minusta 2-6 kuukauden verran, kun puhutaan säästötilille tapahtuvasta varautumisesta. Itse olen koronan myötä muuttanut omaa tilannetta siten, että 3 kuukauden summa on tilillä, 6 kuukautta sijoitettuna korko ETF rahastoihin ja 3 kuukautta kulta, hopea ja maailma ETF rahastoihin.
Tässäkin siis se, ettei tilillä ole ”turhaan” myöskään liikaa säästöjä vaan kanavoituna muualle.
Yhteenveto
Omasta puolestani vaikka en ole vielä saavuttanut taloudellista riippumattomuutta, niin voin todeta olevani tyytyväinen siihen, että aloin säästämään kunnolla n. 20 vuotta sitten. Säästäminen tapahtui silloin pienillä summilla, jolloin puhutaan ihan 30- 50 euron kuukausisäästämisistä. Mitä enemmän asiaan keskittyi, niin säästämiseen käytettävää rahaa jäi enemmän säästöön.
Tänä päivänä tuo vuoden ”hätäkassa” itselläni vastaa n. 8-10 % kokonaissijoitusvarallisuudesta ja kaikesta varallisuudesta ehkä 4-5 %. Mutta 100 % varmuudella tässä tilanteessa en olisi jos en olisi aloittanut säästämistä.
Olenko sitten kärsinyt säästämisestä tai joutunut luopumaan jostain, niin vastaus on että en omasta mielestäni. Olen katsonut tarkemmin vain, että miten rahoja käytän ja mihin ne tuhlaan, isommat hankinnat tehty sen mukaan miten niihin on etukäteen varauduttu. Säästämisen aloittaminen on mm. mahdollistanut sen, että kaksi perheen autoa on ostettu käteisellä. Sanomattakin on varmasti selvää, että eivät ole pakasta vedettyjä saksalaisia premium merkkejä mutta kuljettavat paikasta A paikkaan B siinä missä muutkin. Autoista on kuitenkin jonkun verran ehtinyt tulla kokemusta, kun on tullut omistettua näitä kulkuneuvoja Seatista Porscheen. Näistä jälkimmäinen oli oma unelma minkä halusin pienenä toteuttaa ja sen olen nyt saanut omalta Ämpärilistalta pois.
Minulle säästäminen ja sijoittaminen edustavat myös eräänlaista elämäntapaa, näen sen mahdollistavan osaltani tulevaisuudessa sen, että vapaudun tekemään mitä itse haluan ja käyttämään omaa aikaani täällä maapallolla ilman, että joudun myymään sitä työnantajan palvelukseen. Vaikka sinä et jakaisi tätä maailmankatomusta, niin tuo se ainakin mielenrauhaa kun ongelmien sattuessa eteen, ei ole ensimmäisenä mielessä ”mistä rahat?”.
Onko säästämisessä järkeä? Eiköhän se vastaus ole vieläkin kyllä, säästämättä jättämisessä ei taas ole järjen häiventäkään.