Miten vaurastumisen kultainen kaava oikein toimii

Liputan itse vaurastumisen kultaisen kaavan nimeen, toki osittain siksi että olen tämän itselleni aikoinaan hahmottanut, mutta myös siksi että se toimii.

Vaurastumisen kultaisesta kaavasta olen jonkin verran aikaisemminkin kirjoittanut ja sivuilta löytyy tälle ihan oma osionsakin, mutta otetaan artikkelina vielä tarkennusta siihen, että mitä tuo tarkoittaisi eri summilla.

Mistä pohjimmiltaan on kyse?

Vaurastumisessa ja oikeastaan missä tahansa tavoitteellisessa asiassa kyse on pitkälti yksinkertaisten asioiden toistamisesta ja siten pitkäjänteisyydestä sekä periksiantamattomuudesta. Tässäkin pitkälti homma lähtee liikkeelle siitä, että tulee tehdä mahdollisimman tarkka budjetti omista menoista sekä tuloista.

Vaurastumisen kultaisessa kaavassa homma lähtee 60/20/20 jaottelusta liikkeelle, siinä ensimmäinen lukema kertoo sen, että paljonko maksimissaan saisi olla pakollisia menoja nettotuloihin nähden prosentteina. Seuraavaa kertoo, että paljonko näistä tuloista tulisi laittaa minimissään säästöön ja sijoituksiin. Viimeinen lukema kertoo, että paljonko nettotuloista voi maksimissaan tuhlata sitten vapaammin, miten tahtoo. Vaurastumisen kultainen kaava on siis tulojen allokointityökalu.

Suurimmat harha-askelmat saattavat tulla siitä, että mitä lasketaan pakolliseksi menoiksi. Itse olen tämän ajatellut siten, että pakolliset menot ovat niitä kuluja, joihin rahaa tule olla vaikkei sitä olisikaan. Näitä kuluja tänä päivänä on ainakin: Asuminen, Syöminen, Sähkö, Vesi, Vakuutukset, liikkuminen ja nettiyhteys.

Mutta tässäkin se mikä on toiselle huvittelua, niin on toiselle välttämättömyys. Siinä tapauksessa, jos pakollisten osuus painuu ylitse 60 % nettotuloista, niin tulisi tehdä kriittistä tarkastelua onko kyseinen asia sellainen, että ilman sitä ei oikeasti tule toimeen? Esimerkkinä Netflix tilaus, mikäli pakollisten menojen osuus painuu tästä syystä yli, niin vaihtoehdot ovat lopettaa palvelu tai siirtää se huvitteluun varattuihin varoihin.

Tarkastelu ei ota kantaa siihen, että mikä on kivaa, mukavaa tai haluttavaa, vaan se on tarkoituksella tiukka katsaus mihin rahat menevät, mutta myös opas siihen, että vaurastuminen sekä oman taloudellisen puskurin rakennuttaminen on sinun käsissäsi.

Itse olen pakollisten kulujen osalta tehnyt vielä niin, että kun olen listannut kaikkien kulujen kuukausikohtaiset osuudet ylös, niin olen kertonut vielä lopputuloksen 1,1 ja siitä syystä, että tällä tavoin huomioin sen seikan, että kaikkia kuluja voi olla vaikeaa hahmottaa etukäteen.

Käydään joitakin lukuja lävitse eri tulotasoilla, koska malli sopii sekä sinkuille, pariskunnille ja koko taloudelle, niin käytän näissä esimerkeissä talouden nettotuloja ja kuluja.

Todella pienituloinen talous

Nettotulot 18 000 euroa vuodessa, eli 1500 euroa kuukaudessa.

Pakollisiin kuluihin (max): 900 euroa

Sijoituksiin/säästöön (min): 300 euroa

Hupivara (max): 300 euroa

Puskurirahaston tarve (3kk): 2700 euroa

Pienillä tuloilla kriittisin ongelma kohdistuu usein siihen ajatukseen, että ”mitä jos jotain ennalta arvaamatonta sattuisi?”. Koska yleensä pienikin muutos arkeen voi syöstä talouden laskuun. Toki kun summia katsoo, niin pakollisiin kuluihin 900 euroa ei ole paljon, mitä se ei todellakaan ole. Mutta mikäli haluaa ottaa hallintaan oman talouden ja muuttaa tilannetta, niin tuo on tässä mallissa se mitä se maksimissaan saisi kustantaa.

Tuon kun lohkaisee siten, että ihan maksimissaan puolet saisi mennä asumiseen, niin Pääkaupunkiseudun saa unohtaa. Tätä kirjoittaessa 12.4.2023 Lahdesta löytyi mm. 54 asuntoa, joissa vuokra oli maksimissaan 450 euroa. Talousalueena se on kuitenkin suomen 5. suurin kun käytetään asukaslukua mittarina.

Jyväskylästä löytyisi 74 asuntoa missä hinta on maksimissaan 450 euroa ja otetaan vielä Oulu tähän mukaan, niin asuntoja löytyy 61 kappaletta. Voisi kuvitella, että näistä paikoista voisi tämänkaltaiselle taloudelle löytyä myös töitä.

Toimenpiteiden järjestys

kohta 1. Puskurirahasto kuntoon, sinne kuukausittain 300 euroa, niin kauan kunnes 2700 euroa on täynnä. Tähän tulisi mennä normaalissa tilanteessa 8 kuukautta ja sen jälkeen talouden pyöriminen on turvattu 3 kuukauden ajaksi, mikäli syystä tai toisesta tulot olisivat nolla.

kohta 2. Sijoittamisen aloittaminen oman riskiprofiilin mukaan, itse olen käyttänyt laskelmissa 7 % tuottotavoitetta minkä pitäisi mennä pitkänaikavälin indeksituottoon (sp500). Mikäli aikaa on 40 vuotta, mikä kuvastaa normaalia työuraa keskimäärin. Tänä aikana ehtisi tekemään suorituksia yhteensä 141 300 euron edestä, mutta tuolla tuottotavoitteella sijoituksissa olisi lopulta 706 000 euroa.

Tässä eikä muissakaan tulevissa laskelmissa ei ole yksinkertaisuuden vuoksi otettu huomioon inflaatiota, mutta ei myöskään tulojen mahdollista muutosta ajan kuluessa. Todennäköisestä on, että 1500 euroa nettona ansaitseva talous ei nostaisi tulotasoaan. Tästä tulikin vielä mieleeni tärkeä pointti, että mitä jos tulot nousevat?

Vaurastumisen näkövinkkelistä kulutusta olisi hyvä pitää edelleen aisoissa, eli nämä max ja min. merkinnät tuolla yllä ovat ihan syystä merkitty noin. Nämä kertovat miten paljon maksimissaan saa kyseistä asiaa olla. Se ei tarkoita, että sen alle ei saisi olla ja sama juttu tuon min. merkinnän osalta, että ei se tarkoita sitä, että säästöön laitetaan sitten vain tuo minimi ja tuhlataan loput.

Tulojen ja menojen kasvaessa tulee tietysti budjettiakin tarkistaa ja muuttaa lukuja vastaamaan tätä todellisuutta. Puskurirahastoon ei välttämättä tarvitse tehdä muutoksia, jos pakollisten menojen osuus laskee, mutta jos näiden euromääräinen taso nousee, niin tämä tulee päivittää vastaamaan kyseistä lukua. Näissä esimerkeissä olen käyttänyt 3kk tasoa, mutta oman riskiprofiilin ja toki talouden tulojen hajautuksen näkövinkkelistä katsottuna tuo voi olla jotain 2–12 kk välillä. Mitä lyhyempi aikaväli niin sitä varmempi tulee olla tulojen jatkuvuudesta, esimerkiksi taloudessa on 2 työssäkäyvää eivätkä he työskentele samassa yrityksessä tai välttämättä samalla alalla. Molemmat jos on ravintolassa duunissa ja tulee koronan kaltainen stoppi, niin siinä menee äkkiä 100 % tuloista kerralla. Mikäli taas yksin elävästä kyse, niin 12 kk on todella varovaisen henkilön profiili ja kriittisesti suhtautuisin omaan riskinottamisen kykyyn, jos tarve on yli 6 kk.

Pitää muistaa, että puskurirahasto on tässä tarkoitettu lähinnä tilisäästämiseksi ja nopean noston kohteeksi, liiallisen rahan makuuttaminen näissä ei välttämättä ole järkevää.

Matalan tulojen talous

Nettotulot 24 000 euroa vuodessa, eli 2000 euroa kuukaudessa.

Pakollisiin kuluihin (max): 1200 euroa

Sijoituksiin/säästöön (min): 400 euroa

Hupivara (max): 400 euroa

Puskurirahaston tarve (3kk): 3600 euroa

Taloudessa, jossa kuukausittaiset tulot ovat nettona 2000 euroa, niin tilanne paranee jonkin verran edellisestä esimerkistä, mutta sanoisin että pääkaupunkiseutu pysyy vieläkin ulottumattomissa. Koska jos käyttää puolet pakollisista menoista asumiseen, niin 600 euroa kuukaudessa on sen verran vähän, ettei sillä PKS alueelta oikein saa mitään.

Mutta jos laajennan edellistä summittaista hakua alueille Tampere, Turku, Lahti, Oulu ja Jyväskylä. Laitan vuokrahinnaksi 450–600 niin kohteita tulee 1388 kappaletta, eli PKS ulkopuolella suhteellisen suurissa pitäjissä on tarjontaa ja luultavasti töitäkin tarjolla, mitkä menevät tähän noin 2000 euron nettotuloihin taloudessa.

Sama juttu kuin edellekin, niin puskurirahaston rakentaminen äkillisiä menoja varten on tärkeintä. Kun ensimmäiset 8 kuukautta edelleen käyttää sijoituksiin ja säästöön menevistä summista tämän rakentamiseen, niin tuo 3600 euroa on kasassa.

Sijoittamisen kun sitten aloittaa tuosta, niin omia suorituksia on ehtinyt 40 vuodessa laittamaan yhteensä 188 400 euron edestä, mutta talouden kokonaissijoitussumma on sitten kivunnut jo 941 500 euroon. Vaurastumisen kultainen kaava antaa tässä oivan mahdollisuuden rakentaa vaikka itselle merkittävää eläkepottia.

Kohtalaisten tulojen talous

Nettotulot 48 000 euroa vuodessa, eli 4000 euroa kuukaudessa.

Pakollisiin kuluihin (max): 2400 euroa

Sijoituksiin/säästöön (min): 800 euroa

Hupivara (max): 800 euroa

Puskurirahaston tarve (3kk): 7200 euroa

Kohtalaisten tulojen taloudessa, minkä olen itse nyt tähän määritellyt 4000 euron nettotuloiksi, niin summat vaikuttavat jo hieman anteliaammilta aikaisempiin nähden. Samaa logiikkaa, jos käyttää, niin puolet jos laittaa pakollisista asumiseen. Silloin 1200 eurolla aukeaa huomattavasti enemmän ovia sijainnin suhteen.

Edelliset kaupungit huomioiden, niin valinnan vara kasvaa 4018 asuntoon kun vuokrahaitari laitetaan 600-1200 euron väliin. Helsinki tarjoaa yli 2700 asuntoa tuohon väliin, toki talouden tulojen kasvaessa olettamus on, että taloudessa on tässä kohtaan useampia kuin yksi, mahdollisesti jopa enemmän kuin kaksi asukasta.

Tässä on kuitenkin nähtävillä se, että asuntoja alkaa saamaan oikeastaan mistä vain PKS hinta on tuossa haitarissa varovaisestikin arvioituna 1000 euron luokkaa, mutta neliöt 40 keskiarvoissa. Eli tässä ei välttämättä tule vastaan niinkään, ettei nettotuloista ole varaa maksaa asumisesta vaan lähinnä asunnon koko ei mahdu budjettiin.

Tuloina alkaa olemaan myös sellainen, että omistusasunnon ostaminen ei välttämättä ole huono vaihtoehto.

Edelleen puskurin rakentaminen on se tärkein ja siihen menee, yllättäen taas se sama 8 kuukautta kuin muissakin jos käyttää minimissään 20 % nettotuloista tämän rakentamiseen. 40 vuoden säästämisen jälkeen omia suorituksia on ehtinyt laittamaan 376 800 euron edestä, mutta sijoituksissa löytyykin sitten jo hieman vajaa 1,9 miljoonaa euroa.

Hyvien tulojen talous

Nettotulot 100 000 euroa vuodessa, eli 8 333 euroa kuukaudessa.

Pakollisiin kuluihin (max): 5 000 euroa

Sijoituksiin/säästöön (min): 1 667 euroa

Hupivara (max): 1 666 euroa

Puskurirahaston tarve (3kk): 15 000 euroa

Kun kyseessä on talous, joiden tulojen taso on hyvä oikeastaan millä mittarilla Suomessa tahansa, eli 100 000 euroa vuodessa mikä tekisi 8 333 euroa kuukautta kohden. Niin silloin asumiskuluihin on jo varaa käyttää 2 500 euroa ja sillä alkaa samaan jo jonkinmoista asuntoa.

Jos ihan pakko on asua Helsingin keskustassa syystä tai toisesta, niin vuokraaminen saattaa olla ainoa vaihtoehto, ellei ole tosi hyvä tuloinen sinkku. Hieman sivustalta saattaa löytää jo ihan mielenkiintoisia kohteita mistä jo maksaa vähän lainan lyhennystäkin.

Näillä summilla jos 1667 euroa laittaa kuukausittain sivuun, niin 3 kuukauden turvapuskuri on käytössä. Tämän jälkeen sijoitukset markkinoille ja suorituksia ehtii laittamaan 40 vuodessa 785 000 euroa, mutta sijoitukset on kasvanut vajaan 4 000 000 euron kokoluokkaan.

Yhteenveto

Tässä oli avattuna muutamilla eri tulotasoilla, kuinka vaurastumisen kultainen kaava voisi toimia eri tilanteissa. Tietysti jokaisen elämäntilanne on omansa, jokainen taiteilee omien arvojensa mukaan. Taloudellista turvallisuutta tai jopa riippumattomuutta on käytännössä mahdotonta saavuttaa, ellei systemaattisesti noudata tiettyä budjetointi kaavaa ja siihen tarkoitukseen olen itse tämän vaurastumisen kultaisen kaavan todennut loistavaksi.

Tietysti haastavampaa on silloin kun taloudellisesti menee heikosti, mutta tämän tilanteen ei pidä antaa vaikuttaa siihen, että näin tulee olla jatkossakin. Mitä heikompi tilanne, niin sen tärkeämpää on pitää kiinni tiukasta budjetista ja sanoa itselle ei, silloin kuin tämä meinaa mennä ylitse.

Hyvin usein elämässä on kuitenkin sellainen tilanne, että nykyhetki ei ole syntynyt elämäämme tänään. Se mitä tänään käyt lävitse, on seurausta useista eri valinnoista mitä olet tehnyt. Osa valinnoista on oikeita, osa vääriä ja joskus niillä ei ole juurikaan merkitystä. Heikossa taloudellisessa tilanteessa ollessa yksi syy tähän voi olla se, että olet nuori ja vasta oman aikuiselämän alussa. Voi olla tilanne, että olet aikoinaan työllistynyt väärään ammattiin, mutta mikään ei estä vaihtamasta suuntaa, jos näin haluat. Pääsemme tästä takaisin vaurastumisen kultaiseen kaavaan, eli jos haaveilet paremmasta taloudellisesta huomisesta, niin ala noudattamaan tätä jo tänään. Mikäli olet jo hyvätuloinen, niin tee se silti ja varsinkin jos nettovarallisuutesi ei ole korkeampi kuin velkojen summa tai jos ei ole vähintään vuositulojen sijoitusvarallisuutta.

Malli ei ole sellainen, että kaikki minulle nyt vaan enemmän sellainen, että meno puolet skaalautuvat ainoastaan tulojen kautta. Kuten kirjoitin tuolla, niin mikään itseisarvo ei ole se, että asuu Helsingissä varsinkin, jos tulopuoli ei tue tätä. Joissain tapauksissa voi olla hyvä ratkaisu, että lähtee pois tutuista ympyröistä ja haastaa itseään. Heitän jopa ajatuksen, että jos kuuluu kahteen ensimmäisenä käsiteltyyn talouteen, niin voiko nykyinen elinympäristö jopa tukea tuota tasoa?

Saattaa olla niin, että nykyinen asuinalue pitää vähävaraisena? Helsingin osalta saattaa olla, että asumiskustannukset eivät mahdollista säästämistä ja sijoittamista. Toinen ongelma voi olla saatavilla olevissa tuissa, matalatuloinen saattaa saada jotain asumistukea, mikä ei motivoi muuttamaan. Ongelma on siinä, ettei se tilanne tule paranemaan. Tuo muutos lähtee vain itse muuttumalla.

Heikoimmassakin skenaariossa on tilanne, että 40 vuoden työuran jälkeen, on säästössä potti, jonka arvo on päälle 700 000 euroa. Eli jos on elänyt 40 vuotta ns. persaukisena, niin ei tarkoita, että täytyisi elää näin myös eläkkeellä. Tietysti on vaihtoehto, ettei tee mitään. Ei budjetoi, ei mieti menoja ja elää kuten nytkin. Silloin elämä on kutakuinkin kuin se on nyt, sillä erotuksella, että jos paska osuu tuulettimeen, niin vähävaraisena sinulla on vähiten vaihtoehtoja.

Vaurastumisen kultainen kaava antaa sinulle raamit minkä mukaan voit nettotuloja kuluttaa missäkin eri pääkohdissa, sitten on itsestä kiinni kuinka paljon haluaa omasta taloudellisesta tilanteesta pitää kiinni.

Paluu etusivulle