Eläkkeet loppuvat! nostetaan eläkeikää ja eläkemaksuja?

Olen aikaisemminkin kritisoinut suomalaista eläkejärjestelmää ja mitä enemmän tämän taustojen tutkimiseen käyttää aikaa, niin tulee vain vakuuttuneemmaksi siitä, että tämä on totaalisen rikki.

Fakta on se, että 2018 yritykset maksavat palkoista eläkelaitoksille eläkemaksuja 24,10 %.a (yli 62 v. 25,6 %.a)

Eli 1000 € palkasta maksetaan työeläkemaksuja 241 euroa, siten että työntekijä maksaa tästä 63,50 € ja työnantaja lopun 177,50 €. Eläkettä tästä kertyy työntekijälle 15 €/kuukaudessa ja sillä edellytyksellä, että työntekijä tekee laskennalliseen vanhuuseläkeikään asti töitä. Esim. 1982 syntyneellä alin mahdollinen eläkeikä on 66 v ja 10 kk ja tavoite eläkeikä on 69 v. ja 4 kk.

Jos jää alimmalla mahdollisella iällä eläkkeelle, niin tuosta 15 eurosta ei saakaan koko summaa, vaan tämä menee elinaikaleikkuriin ja tuolloin tuosta summasta saa n. 13,40 €/kk.

Miten muuttaisin eläkejärjestelmän jos voisin?

Ihan ensimmäiseksi kansallistaisin kaikki nykyiset eläkelaitokset valtion hoidettavaksi, mutta ennen kuin joku mesoaa ja luulee kommariksi, niin laitan muutamat perustelut. Nykyään luullaan, että eläkelaitoksia on sen takia, että tämä luo alalle kilpailua. Mikäli esim. metsäteollisuus tekisi samoin periaattein kilpailua, niin tätä kutsuttaisiin kartelliksi. Itseasiassa eläkelaitokset ovat itsessään tehottomia ja niiden oikeastaan ainoa tehtävä on luoda kuluja järjestelmään, mutta palaan siihen tarkemmin myöhemmin.

Kansallistaminen on siksi ainoa vaihtoehto, koska minun mielestäni valtion tehtävä on huolehtia kansalaisistaan ja näin ollen eläke, jos sitä halutaan myös tulevaisuudessa maksaa, tulisi olla valtion tehtävänä.

Eläkevarat perittäisiin osana verotusta, tällöin poistuisi mm. YEL ja Tyel vakuuttamisen erot ja ongelmat. Samalla poistuisi ongelma, kun ollaan ansiosidonnaisella tai muilla tuilla, kun eläkettä kertyisi niistäkin tuloista. Oikeastaan ainoa tapa tällöin välttyä eläkemaksuista olisi se, että verotettavat ansiotulot ovat nolla euroa.

Eläkevarat tulisi sijoittaa kustannustehokkaasti ja mieluiten ulkomaille, mieluiten jonkinlaisen indeksirahaston tai ETF:n kautta. Silloin kustannukset saataisiin painettua todella alas, sekä riskejä karsittua tehokkaasti, mitä Suomeen sijoittaminen toisi. Ei varmaan ole kovin sattumaa, että maailman suurimmat eläkevarojen sijoittajat Norjan ja Saudien öljyrahastot sijoittavat pääsääntöisesti muualle kuin kotimaihin.

Eläkevarat tulisi myös lainsäädännöllisesti turvata ahneilta politikoilta, ettei tätä nähdä omanlaisena puskurina mitä voidaan hyödyntää investointeihin tai valtioiden lainoihin. Eläkevarat olisivat ns. valtiolla lainassa kansalaisiltaan, ei valtion käytettävissä omiin menoihinsa.

Eläkkeitä kerrytettäisiin jatkossa ”omaan” salkkuun, eli jokainen eläke euro olisi itse oikeasti kerrytetty, eikä niin, että nykyiset työssäkäyvät maksavat nykyisten eläkeläisten eläkkeet. Omille eläkevaroille maksettaisiin korkoa ja eläkettä pääsisi nostamaan tietyn ajan jälkeen. Esimerkiksi 40 vuotta kun henkilö täysi-ikäinen, eli 58 vuotiaana. Eläkkeistä maksettaisiin myös ”eläkemaksuja” verotuksen yhteydessä, tällöin maksu voi olla toki pienempi.

Maksettava eläke olisi viimeisen 40 vuoden aikana kertyneistä vuosiansioiden keskiarvosta jonkinlainen kerroin. Esimerkiksi jos viimeisen 40 vuoden aikana keskimääräiset kuukausitulot ovat olleet 2000 €, niin jos kerroin olisi 0,7, niin maksettava eläke olisi 1400 €/kuukaudessa.

Elinajanodotteen kerroin, on oikeastaan harvoja asioita, mitä voisin myös suosia omassa mallissani. En kuitenkaan tekisi sitä sillä tavoin, että eläkeikä alkaisi karkaamaan kuten nykyisessä mallissa. Minusta alin eläkeikä olisi 58 vuotta (18+40) ja jos elinajanodotus olisi esimerkki tapauksessa 88 vuotta (yllä mainittu -82 syntynyt ja oletus mies). Niin tällöin kertynyttä pottia suhteutettaisiin tuohon ja jos tekee pidempään töitä, niin kerroin tietysti paranee. Jos vielä 40 viimeistä vuotta ovat olleet kokoajan ansiotuloissa nousujohteisia, niin tämä parantaa myös maksettavaa eläkettä entisestään.

Elinajanodotteessa täytyy huomioida keskiarvoissa miesten ja naisten erot tai sitten, keskiarvot lasketaan näiden keskiarvoista.

Mikäli henkilö kuolee, niin säästetty potti palautuu muiden eläkeläisten hyödyiksi ja ne jotka sitten elävät keskimäärin kauemmin, niin saavat ns. ylituottoa kun oman potin jälkeen nostetaan yhteisistä varoista eläkkeitä.

Yritysten maksamat eläkekulut pieninisi reilusti ja ns. Tyel maksut jäisivät kokonaan pois. Varmasti kerta rysäyksellä tätä ei voisi toteuttaa, mutta asteittain kun saadaan eläkepyörään tulevia eläkeläisiä ja vanhan epäoikeudenmukaisesta järjestelmästä eläkeläisiä ns. seuraavalle tasolle. Yritysten osalta tämä voidaan toteuttaa alkuun omana työllistämisverona, jonka suuruus on kuitenkin luokkaa max. 10 %.a kuin nykyinen 17 ja rapiat. Tällä pitäisi olla merkittävä vaikutus suomen kilpailukyvyn parantamiseen, eli hieman eri luokkaa kuin Sipilän tekemä kilpailukykysopimus missä tavoiteltiin 5 %.n kilpailukyvyn nostoa.

Tällä tavoin ratkaistiin asia lisäämällä työviikkoon keskimäärin yksi tunti lisää, kun tässä konkreettisesti säästettäisiin yritysten kuluissa ja mahdollistettaisiin parempi työllistäminen.

Tässä oli muutama ajatus, miten lähtisin itse eläkejärjestelmää muuttamaan.

Miten sitten sellaiset henkilöt jotka eivät voi tehdä töitä tai saavat liian pientä eläkettä tms.

Näissä ongelmissa, näkisin tuon samalla tavalla kuin muun hyvinvointivaltion tehtävän. Tänä päivänäkin eläkejärjestelmissä haetaan verovaroista tukia, esimerkiksi YEL eläkkeistä maksaa tänä päivänä valtio sen osuuden mitä eläkeyhtiöt eivät ole saaneet YEL maksuista.

Meillä on henkilöitä kansaneläkkeiden piirissä, kyllä heillä tänä päivänäkin maksetaan erotus, mihin lakisääteinen eläke ei riitä.

Tuossa mallissani, ei missään nimessä ole edes tarkoituksella haettu sellaista tasoa, että jos viimeinen palkka on 3000 €, niin eläke olisi myös 3000 € loppuelämän. Ajatus on lähinnä siinä, että omien ansiotulojen mukaan sinulle tulee itsellesi kuuluva osuus, jonka olet maksanut. Se mitä säästät ja sijoitat erikseen, on tietysti oma valinta ja päätös.

Miksi nykyistä järjestelmää pidetään hyvänä

Säännöt eläkkeiden hoitamiseen, sijoittamiseen, maksuihin ja järjestämiseen tulee valtiovallalta. Finanssivalvonta valvoo sitten eläkelaitoksia, että nämä toimivat annettujen ohjeistuksien mukaan. Sitten on vielä ETK (Eläketurvakeskus) joka neuvoo eläkeyhtiöitä ja tässä on vielä suoralainaus heidän sivuiltaan.

”Visio työeläketurvasta

Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty.”

Nykyistä eläkejärjestelmää on kyllä kritisoitu aiemminkin ja tälle on luotu vaihtoehtoisia malleja. Sanoisin kuitenkin, että nykyistä mallia pidetään hyvänä siksi kun siitä ei juurikaan tiedetä. Kun mennään kadulle haastattelemaan, että tiedätkö miten tuleva eläkkeesi määräytyy tai mistä tässä on kyse, niin väitän harvan osaavan vastaa.

Tarkastellaan ETK:n visioita, joka on siis olemassa, koska nykyinen eläkejärjestelmä on olemassa. Tekevätkö he töitä tuolla ilmaiseksi? Tuskin ja kuka maksaa, niin eiköhän raha heille tule eläkelaitoksilta.

Eläkejärjestelmää nykyisellään pidetään tehokkaana ja luo kilpailua nykyisten eläkeyhtiöiden välille. Mutta kilpailua tehdään tällä hetkellä nykyisten eläkeläisten kustannuksella, mikä tarkoittaa sitä että eläkerahoja siirrettään yhtiöiden välillä ja kappas aina samassa syntyy kuluja. ETK:n visiossa mainitaan, että tämä on rahoituksellisesti kestävä, mutta eläkemaksuja nostetaan jatkuvasti ja eläkeikä karkaa kokoajan kauemmaksi, ei tämä minusta kuulosta rahoituksellisesti kestävältä järjestelmältä. Ehkä kestävällä tarkoitetaan, että eläkejärjestelmän eteen tekevien osalta rahoitus on turvattu.

Eläkejärjestelmä edistää talouden vakautta, se edistää sitä sillä tavoin, että toimii suomen markkinoihin nähden todella isona pelurina. Pelurina puhun nimenomaan järjestelmästä, koska näkemys eroja eri eläkeyhtiöiden välillä on mahdotonta nähdä, kun katsoo oikeastaan minkä tahansa pörssiyhtiön omistajaluetteloa, niin kyllä siellä käytännössä aina yli puolet isoista eläkeyhtiöistä on mukana.

Eläkeyhtiöt tuovat talouteen vakautta myös lainaamalla rahaa takaisin yrityksille. Käytännössä tarkoittaa kuitenkin sitä, että rahaa lainataan melko suurille yrityksille, eli kovin pienet yritykset eivät näistä lainoista pääse nauttimaan.

Eläkejärjestelmä on tehokkaasti järjestetty ja tämä se vasta on mielenkiintoinen kuvio. Eläkejärjestelmän olemassaoloa siis perustellaan sillä, että tämä on tehokasta järjestää näin ja tällä varmistetaan, että aikanaan kaikille tulee eläkettä ansionsa mukaan. Tämä jälkimmäinen jo käsiteltiin, että se ei pidä paikkaansa, koska eläkeikää, maksuja ja kertymiä muutetaan vähän väliä ja usein myös ylöspäin pl. maksettava eläke. Tehokkuutta voidaan mitata sitenkin, että miten paljon kuluja tämän kautta ehditään tehdä, eli kun kauheasti toimintaa, mikä luo kuluja, niin tämä näyttää tehokkaalta? Hieman samanlainen kuin aktiivinen rahasto, missä ostojen ja myyntien osalta tulee jatkuvasti kuluja.

Kauppalehdessä oli vastikään tutkimus, miten paljon eläkeyhtiön maksavat pelkästään sijoituskuluina ulkomaille, lukema oli 2017 vuoden osalta yhteensä 1,4 miljardia euroa.

Tätä lukemaa on verrattu koko sijoituspottiin, niin kyse on ”vain” 0,8 % palkkiosta koko massasta, eli verrattuna vaikka ETF rahastoon joka sijoittaisi maailmalle hajautetusti, niin tämän kulut olisivat 0,2-0,45 %

Tämä pienentäisi olennaisesti riskiä ja säästäisi kuluissa, säästö olisi jopa miljardin luokka ja tuolla summalla maksettaisiin keskimääräinen eläkevuodessa 48 142 eläkeläiselle (kun 2017 keskimääräinen eläke oli 1731 €/kk.

Tietysti on parempi antaa se liituraitapuvuille Eurooppaan, koska silloin se ei hyödytä edes kulutuksellisesti suomalaisia ja näin välillisesti eläkeläisiä.

Nykyiset eläkeyhtiöt

Nykyisiä eläkelaitoksia on mm. Ilmarinen, Varma, Elo, Veritas, MELA, KEVA ja VER. Kaksi viimeisintä on kuntien eläkevakuuttaja ja Valtion eläkerahasto. MELA on taas maatalousyrittäjien eläkelaitos.

Sitten on lukuisia eläkekassoja, mitä on yrityksissä pyöritetty mutta oma tuntuma on, että näiden osuus vähenee ja näitä liittyy näihin isompiin keskinäisiin eläkevakuutusyhtiöihin (Ilmarinen, Varma ja Elo mm.)

Koska kaikki yllä nimellä mainitut eläkeyhtiöt joutuvat ilmoittamaan tilinpäätöksiään, niin olen näitä hieman käynyt lävitse. Esim. Eläkemaksuja nämä keräsivät 2017 yhteensä n. 21,1 miljardia euroa ja eläkkeitä maksettiin 22,1 miljardia euroa ulos. ETK ilmoittaa kokonaisluvuiksi, että eläkkeitä maksettiin 27 miljardia, mikä jakautui yksityisten alojen puolelle 17,1 miljardia ja julkisten alojen puolelle 9,9 miljardia. ETK.n luvuissa on mukana kaikki eläkelaitokset ja kassat, tästä syystä on eroja tilinpäätöksistä poimittuihin lukuihin.

Eläkeyhtiön maksukertymäksi ilmoitetaan 21,3 miljardia, mikä on lähellä omia keräämiä lukuja. ETK:n sivuilta havainnointi kuva asiasta.

Mielenkiintoista on toimintakulu kyseissä kuvassa, tähän on ilmoitettu 0,5 miljardia ja kun itse laskin liikekulut ja henkilöstökulut, niin sain näistä yksinään 0,56 miljardia ja tästä puuttuu osa laitoksista, mitä ETK:n luvuissa on mukana.

Sijoituskuluja ei näissä taulukoissa ole, vaan sijoituskulut on merkitty nettotuottoina. Mutta tilinpäätöksissä nämä näkyvät seuraavasti:

Kuva (Ilmarinen, Varma ja ELO sijoitustoiminnan muut kulut)

Olen korostanut kohdan, missä lukee sijoitustoiminnan muut kulut ja koska samoissa lukemissa on nähtävillä myös myyntitappiot ja arvonalentumiset, niin näiden kulujen täytyy oikeasti olla niitä oikeita kuluja mitä eläkeyhtiöt ovat saaneet aikaiseksi kun ovat ”tehokkaasti” sijoittaneet meidän kaikkien eläkevaroja.

Kun olin ynnäillyt sijoitustoiminnan kulut seitsemän jo mainitun eläkelaitoksen osalta, niin nämä kulut ovat yhteensä n. 9,2 miljardia euroa! Tässä ei siis ole arvonalennuksia tai myyntitappioita, vaan nämä ovat kuluja sijoitustoiminnasta, olivat ne sitten kiinteistöjä tai muita.

Nykyisten yhtiöiden kulutehokkuus

Näkemykseni mukaan, kun nykyistä eläkejärjestelmää pyöritetään, niin kuluja syntyy laidasta laitaan. Kuten aikaisemmin mainitsin, niin sijoitustoiminnan kuluja on 9,2 miljardia, henkilöstökuluja on n. 0,222 miljardia, Johdon kulut näissä on 7,7 miljoonaa euroa ja liikekulut 0,341 miljardia euroa.

Nämä kun laskee yhteensä, niin saadaan lukemaksi 9,77 miljardia euroa tehokasta toimintaa. Kun tätä tehokkuutta suhteutetaan kerättyihin eläkemaksuihin joita on 21,3 miljardia saadaan kulut suhteessa maksuihin 45,87 %.a ja jokainen voi nyt miettiä kuinka tehokas meidän eläkejärjestelmä todellisuudessa on.

Suurin kulu on tuo sijoitustoiminnan kulut, eli jos olen nämä kulut ymmärtänyt väärin, niin mielellään kuulisin, että miksi esim. Ilmarisen kulut muista sijoituksista ei ole n. 2,5 miljardia euroa niin kuin heidän tilinpäätöksessään lukee. Miksi tämä kulu ei olisi ns. mistään pois jos sillä ei ole merkitystä, verotettavaa tulostahan näiden eläkeyhtiöiden ei tarvitse miettiä, kun eivät sitä maksa.

Kuten yllä ilmoitetusta Kauppalehden artikkelissakin oli, niin kuluja tietysti tulee, mutta pitäisi miettiä mitä nämä silti tuottavat nettona eläkkeen saajille. Tietysti on totta, että jos maksaa kuluja, niin tulisi saada keskimääräistä parempaa tuottoa ainakin tuon osalta. Tässä tullaan siihen, että nettotuottoja oli n. 13 miljardia ja jos eläkevarallisuus oli 2017 vuoden alussa n. 190 miljardia, niin tämä kasvoi kulujen jälkeen 202 miljardiin. Nettona kasvulukema oli n. 7 %.a, mutta jos kulut olisivat yhdessä laitoksessa tuon 9,7 miljardin sijaan n. kymmenesosan eli 1 miljardin kuluilla (missä olisi kaikki kulut), eli säästöä tulisi 8,7 miljardia, niin samaan lopputulokseen riittäisikin 2,2 % nettotuotto.

En näe mitään syytä, että miksi yksi keskitettylaitos tekisi huonommin sijoituksia ja varsinkin jos tämä sijoittaisi indeksejä seuraamalla maailmalle, toisin kuin nykyiset esim. nuo seitsemän yritystä mitä olen ottanut omassa seurannassa huomioon.

Mikäli jos, yksi keskittymä hoitaisi homman ja saisi 4,4 % nettotuoton, niin potti ei olisi ollut 2017 vuoden lopussa 202 miljardia vaan 207 miljardia euroa.

Miksi en usko, että tämä malli ei tule muuttumaan

Tuoreessa Arvopaperissa (9/2018) Olli Pusa oikeastaan kiteyttää hyvin koko nykyisen eläkejärjestelmän. Hän artikkelissa vertaa eläkeyhtiöitä oraviin jotka keräävät pähkinöitä talvellakin, koko ajan lisää. Hän tällä lausunnolla, mikä on myös omakin näkemykseni viittaa siihen, että eläkeyhtiöt eivät halua irrottautua vallasta koska sillä kenellä rahat on, on myös valta.

Tätä ongelmaa ei haluta nähdä, koska eläke on usealle hyvin kaukainen asia, sen määräytymistä ei ymmärretä, eläkeyhtiöiden toimintaa valvovat lähinnä eläkeyhtiöt itse, eläkeyhtiöt ovat luoneet omia edunvalvojia ja kehittäjiä mm. ETK. Tämä järjestelmä tulee joka tapauksessa kaatumaan ja romuttumaan, mutta nyt tärkeää on, että järjestelmän arkkitehdit pääsevät nauttimaan omaa osuuttaan mutta seuraaville sukupolville jää luukäteen.

Kun mietitään meidän työvoiman kustannuksia, niin eläkemaksuihin menee nyt melkein neljännes, päälle kun lasketaan työttömyysvakuutus, sosiaaliturvamaksut ja tapaturmavakuutusmaksut, niin ollaan jo lähellä kolmannesta mitä on palkasta pelkkää kulua.

Karkea laskutoimitus on, että palkka tulee kertoa 1,5:llä, että saadaan kokonaiskustannukset ja missä on huomioitu myös lomarahat. Karkeudella kun jatketaan, niin kulu menisi palkan maksussa näin: yrityksen kulu 3500 € à maksettava palkka 2300 € à nettona käteen työntekijälle 1750 € (jos verot ja muut 25 %). Eihän tuossa häviä kuin eri byrokratia syövereihin 1750 €.

Mallille on pelastusta haettu maahanmuutosta, eläkkeelle pääsy ikää nostamalla ja leikkureita lisäämällä. Maahanmuutto ei tule suomen eläkejärjestelmää pelastamaan, koska maahanmuuttajat tulee saada töihin ja sitä kautta niistä voisi tulla eläkemaksuja. Eläkeikää nostamalla saadaan maksettuja eläkkeitä pienennettyä, ihan sillä koska ihmisten työllistyminen 50 ikävuoden jälkeen on vaikeaa, mikä leikkaa tehokkaasti kertymää kun ei ole tuloja. Leikkureilla voidaan vielä viimeistellä asia siten, että pienennetään kerrointa minkä mukaan maksettaisiin eläkkeitä.

Tulevaisuudessa kun ihmisten määrä maapallolla kasvaa, mutta globalisaatio kuitenkin pienentää palveluiden ja tavaroiden saantia missä päin ikinä ihmiset asuvatkaan. Automaatio ja tekoäly kun tulevat yhä useammalle alalle korvaamaan ihmistyövoimaa, niin mitä tulevaisuuden ihmiset oikein tekevät työkseen jotta voivat kerryttää eläkettään?

Myönnän, ettei minun omakaan ehdotelmani ole tästä turvassa mutta varmistaisi jollain tapaa jokaiselle, edes jonkunlaisen tason omalle eläkkeelle, kun nykyinen järjestelmä tulee kaatumaan itseensä joka tapauksessa ihan kulujensa takia.

Miten ehdotelma sitten laskennallisesti menisi?

Hyvin varovaisesti ajatellen, niin jos jokaisen ansiotuloista esim. perittäisiin n. 8 %.a bruttopalkasta (kyllä, nostaisi ns. työntekijän osuutta n. 3 prosenttiyksiköllä), niin tällä mallilla kerättäisiin eläke euroja kun käytetään vuoden 2016 valtionveronalaisia tuloja pohjana, jolloin keskimääräiset tulot olivat n. 29 000 €/vuodessa.

Työikäisiä kokoaikaisia palkansaajia on n. 1,3 miljoonaa ja osa-aikaisia 600 000.

Eläke-euroja tulisi kokoaikaisista 29 000 € keskiarvolla n. 3 miljardia euroa ja osa-aikaista jos heidän keskiarvonsa olisi 30 % normaalista, niin 417,6 miljoonaa euroa. Eläkeläiset joiden maksu voisi olla pienempi, esim. 4 %.a. Maksaisivat eläke-euroja, kun otetaan nykyinen eläkemeno 27 miljardia huomioon (minkä ETK ilmoittaa) yhteensä 1,08 miljardia euroa.

Kun otetaan vielä se huomioon, että mallissa kaikki maksaa ”eläkeveroa ja kerryttää itselleen eläkettä” niin ryhmä, ketä ei tässä vielä huomioitu tuottaisi eläke-euroja omassa verotuksessaan 2,6 miljardia euroja omiin potteihinsa. Tämä on saatu laskettua siten, että 2016 suomessa valtionveron alaiset tulot olivat yhteensä 135 000 miljoonaa euroa

Tälle viimeiselle porukalle katsoin pienemmän maksun joka on puolet ja summa laskennallisesti saatu siitä 135 miljardista, mikä oli kaikki ansiotulot 2016.

Näin saadaan varovaisesti laskettuna eläke-euroja kerättyä 7,167 miljardia ja jos kulut keskitetyssä eläkeyhtiössä on miljardin ja eläkkeitä tulisi maksaa jatkossakin n. 27 miljardia, niin kerätyt varat ovat tappiolla n. 21 miljardia euroa vuositasolla.

Artikkelin alussa mainitsin, ettei järjestelmään voida siirtyä kerta rysäyksellä vaan yritykset joutuisivat olemaan porrastetusti mukana. Jos yrityksille määräytyisi tästä 10 % pakollinen työllistämisvero (elinkoinen harjoittajasta pörssiyhtiöön) niin tästä kertyisi keskimääräisellä palkalla 3,77 miljardia ja osa-aikaisista 0,522 miljardia, eli yhteensä n. 4,4 miljardia jolloin vaje on 16,6 miljardia euroa.

2017 nettotuotot olivat n. 12,9 miljardia, eli nyt eroa on enää 3,8 miljardia ja ETK:n kuvaa kun katsoo, niin tämä olisi helppo laittaa valtion piikkiin mitä ETK:n kuvassa oli.

Ottaisin huomioon sen, että 2017 nettotuotot olivat n. 9 miljardin kuluilla ja jos kuluja on nyt 8 vähemmän, niin kyllä tämän pitäisi näkyä myös tulevissa tuotoissa, eli tuo vaje pitäisi täyttyä kaiken järjen mukaan jopa niin, että tästä kertyisi tuleviin eläkkeisiin muutama miljardi säästöön.

Tämäkin on perusteltua, koska eläkejärjestelmä uudistuisi vanhasta uuteen hitaasti, että mukana on maksussa vanhan systeemin mukaisia eläkkeitä sekä uudella maksettavia.

Aikanaan eläkkeet kertyisivät sitten keskiarvon mukaan, mitä henkilö on vuosien aikana ansainnut. Tuolle summalle minkä henkilömaksaisi eläkemaksuja maksettaisiin 4,5 % korko (eli tavoite, mitä keskitetty eläkeyhtiö joutuisi tavoittelemaan), niin jos keskiarvosta maksettava eläke olisi aikanaan 50 %:a, niin laskennallisesti potti riittäisi 59 vuodesta eteenpäin 26 vuotta eli 85 vuotiaaksi asti.

Koska työnantajan kulut pienisivät, niin todennäköisesti palkkataso lähtisi hienoisesti nousemaan, mikä ruokkisi taloutta ja kulutusta. En ihmettelisi jos vaikka lisäisi työllisyyttä, koska kulutus kasvaisi.

Yhteenveto

Vanhalla eläkejärjestelmällä ei minun mielestäni ole tulevaisuutta ainakaan sellaista, että tämän päivän alle 40 vuotiaat voisivat olla luottavaisia, että jotain saavat. Todennäköisesti jotain saa, mutta summat ja muut ovat sen verran epävarmoja, kun huoltosuhde eläkkeiden osalta vääjäämättä menee huonoon suuntaan.

Tulevaisuuden uudet ammatit ja näihin tarvittavat osaamiset tulee muodostumaan erilaisiksi, kun valtaosa tänä päivänä suoritetutuista duuneista, tullaan automatisoimaan joko kokonaan tai osittain. Operaattoreita ja muita koneiden valvojia tulee olemaan varmasti tulevaisuudessakin, mutta kaikki esim. siivouksesta ja kirjanpidosta eivät voi siirtyä ns. operaattoreiksi.

Ehdottamani malli ei ole täydellinen, enkä sitä sellaiseksi yrittänyt tehdä. Koska olisin huolissani, jos yksi ihminen pystyisi ratkaisemaan koko eläkejärjestelmän ja n. 200 miljardin sijoitusomaisuuden kohtalon. Omassa ratkaisussa vähentyisi byrokratia ja saataisiin mm. YEL eläkevakuuttajat samalle viivalle, kuin TyEL vakuuttajat.

Maksuja jos korva merkitään ja niille saadaan laskennallinen korko, niin tämä olisi helpommin hahmoteltaessa, ihmiset tietävät tarkalleen alimman eläkeiän kun se on kaikille sama ja peruste kertymiselle ymmärrettävissä. Saattaisi lisätä vapaaehtoista säästämistä, mistä tietoisuutta olisi hyvä lisätä jo nyt muutenkin.

Kannuste tehdä pidempää töitä olisi rakennettuna sisään jo sillä tavalla, että jos on työpaikka ja palkat kohtalaisella tasolla, niin jatkamalla töitä myös 58 ikävuoden jälkeen todennäköisesti parantaisi keskiarvoa mistä eläke maksettaisiin.

Nykyjärjestelmän älyttömät kulut, mitä syntyy mm. siitä että tehdään asiakashankintaa kilpailemalla samoista asiakkaista ja loppujen lopuksi sijoittamalla samoihin kohteisiin kun muutkin, ei tuo lisäarvoa eläkemaksuihin.

Eläkerahojen osuus suomalaisessa pörssissä on niin merkittävä ja sitä myöden riskit, että olisi parempi sijoittaa kustannustehokkaasti indeksien mukaan ulkomaille. Tämä tiputtaisi kuluja.

Tästä tuli hyvin pitkä ja toivottavasti ei niin kauhean sekava teksti, mutta otan palautetta asiasta vastaan ja palaute voi olla nykyistä järjestelmää tukeva tai moittiva.

En ole töissä missään artikkelissa mainituista yhtiöistä, kyse on lähinnä omasta pohdinnasta ja luvut ovat poimittuja kokonaisuuksia eläkeyhtiöiden tilinpäätösten pohjilta. Mikäli näissä on tulkinta virheitä, niin tietysti näistä ottaisin todella mielellään palautetta, koska en halua tarkoituksella esittää vääriä mielipiteitä. Nämä mielipiteet ovat tällä hetkellä itselläni vallitsevia kyseistä nykyistä eläkejärjestelmää kohtaan.