Eläkepomojen palkat ja kustannukset
Vuoden 2018 alussa kirjoitin muun muassa Suomalaisesta eläkepuhalluksesta jonka voit halutessasi lukea täältä. Kun luin tekstin itsekin uudestaan lävitse, niin mielipide ei ole tästä mihinkään muuttunut.
Koska otsikko on eläkepomojen palkat, niin kyse ei ole kateuskirjoittelusta, että tienaavat liikaa. Kyse on siitä, että tätä kautta heidän ei tulisi tienata alun perin yhtään mitään. Lähdetään nyt kuitenkin siitä liikkeelle, että meillä on järjestelmä mikä on pyramidi, mutta laillinen sellainen ja he ovat näin ansainneet palkkansa.
Kauppalehti kirjoitti tällä viikolla mitä kahden suurimman eläkeyhtiön toimitusjohtajat ansaitsivat vuonna 2020.
Ilmarisen Jouko Pölösen vuosipalkka ilman tulospalkkioita oli yhteensä 538 480 €, ETK mukaan keskimääräinen eläke vuoden 2019 lopussa oli 1716 € ja jotta ollaan reiluja, niin pyöristän tämän 1750 € kuukaudessa, että vastaisi jollain tapaa viime vuotta.
Pölöselle maksettiin vuodessa saman verran kuin keskimäärin 25 eläkeläiselle yhteensä. Koska hän teki niin erinomaista työtä yhtiön johdossa jonka johtamisesta, tekemisestä ja vastuusta on eduskuntatasolla säädetty käytännössä 100 %, että hänelle tulee maksaa vielä päälle 3,5 keskimääräisen eläkeläisen eläke (72 884 €).
Pölösen kokonaisansiot nousivat siis 611 364 euroon ja ansiotasoon tuli näin ollen korotusta 7 %, toki tätä ei voi verrata siihen että työehtosopimuksissa tavallisille palkansaajille korotukset olivat viime vuonna 1 % luokkaa.
Varman Risto Murrolle maksettiin vuosipalkkaa ilman tulospalkkiota 563 721 €, mikä taas vastaa keskimääräisissä eläkeläisissä laskettuna melkein 27 eläkeläistä. Ristokin painoi niin hyvin hommia, että tästä oli oikeus sekä kohtuus, että hänelle annetaan vielä 15 keskimääräisen eläkeläisen eläkettä vastaava summa tulospalkkiona, hyvä Risto!.
Varma on katsonut Riston olevan sen verran kova kundi yhtiön johdossa, että kyllä hän on kokonaispalkkauksessa 880 467 € ansainnut.
Pomo on liksansa ansainnut
Toki käsi pystyyn kuka ei ottaisi Riston tai Joukon paikkaa sekä liksaa heti? He ovat varmasti hyviä johtajia ja ovat urallaan tehneet oikeita sekä päteviä päätöksiä ja ratkaisuja. Näiden myötä ovat ansainneet kannukset, luottamuksen ja kokemuksen siihen, että voivat olla eläkeyhtiöiden toimitusjohtajana. Itseäni tässä suomalaisessa eläkejärjestelmässä ärsyttää lähinnä se, mistä tuossa jo aiemmin linkitetyssä omassa tekstissänikin tuon julki, että kyse on pyramidipelistä.
Tämä himmeli on aikoinaan varmasti ollut ratkaisu eläkkeellä olevien toimeentulon varmistamiseen, mutta lähtökohtana se, että tähän on rakennettu liiketoimintaa (kyllä he tekevät liiketoimintaa) sen varjolla, että huolehditaan eläkeläisten eläkkeistä. He kyllä tekevät tulosta ei siinä mitään, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisille voidaan maksaa eläkettä.
Me taas maksajina ollaan täysin hölmöjä, että ollaan tyytyväisiä siihen, että a. maksut kasvavat pikku hiljaa (kyllä, ne nousevat) b. eläkkeitä leikataan (kyllä, elinaikaleikkuri leikkaa nyt ja tulevaisuudessa eläkkeitä) c. eläkkeelle siirtymistä voidaan myöhentää (kyllä, eläkkeelle jäämisen alaikärajaa voidaan nostaa).
Kaikki nämä a, b ja c kohta voidaan tehdä yksipuolisesti päätöksillä kysymättä koko järjestelmän maksajilta yhtään mitään. Tähän on syynä osittain se, että eläkeyhtiöt kertovat päättäjille, että eläkkeet eivät riitä tulevaisuudessa, niin muutoksia tarvitsee tehdä. Tässä kerrotaan myös se, että heillä siis eläkeyhtiöillä on paljon rahaa ja sitä on aika paljon enemmän kuin koko Suomen valtionbudjetti ts. he ”omistaa” Suomen.
Eläkeyhtiöillä ja tässä tapauksessa puhutaan näistä isoista ”yksityisistä” Ilmarinen, Varma ja ELO. Niin heillä ei ole rahaa, heillä ei oikeasti ole mitään omaisuutta. Mietit varmaan, että mitä helvettiä minä sekoilen, mutta nämä ovat keskinäisiä eläkeyhtiöitä mikä tarkoittaa, että asiakkaat omistavat nämä laitokset toisin sanoen palkansaajat ja eläkeläiset. Nämä rahat ovat todellisuudessa sinun, minun ja naapurisi.
Ei liity asiaan, mutta muistan nähneeni joku aikaa sitten myös LähiTapiolan mainoksen, missä puhutaan että sijoitamme varasi kuin omamme. Mitkä on tässä omamme? Kyseessä on keskinäinen yhtiö ja ei heillä ole omiaan ja mainoksen tulisi olla, että sijoitamme varasi kuin nytkin olemme sijoittaneet. Näin se mielikuva saadaan äkkiä käännettyä siihen, että tämän kaltaisella instikalla olisi ”omia” rahoja.
Kuten 2018 kirjoitin, niin pelkästään näiden eläkejärjestelmien ylläpitämiseen rakennettujen eläkeyhtiöiden palkkakuluihin valuu vuodessa 500 000 000 euroa (3 suurinta). Kuten tuolla aikaisemmin kirjoitin, niin käytännössä 100 % säännelty toimiala ja monopoli/kartellipeli, mikä voisi ihan hyvin olla valtiontasolla järjestetty.
Nuo palkkakulut jotka ovat suuruudeltaan 23 809 keskimääräisen eläkeläisen eläkkeet, lukema on n. 2 % kaikista eläkeläisistä. Ei siis prosentuaalisesti ajatellen niin kovin suuri, mutta kuitenkin tuolla poistolla saadaan Rinteen lupaamasta vappusatasesta puolet kasaan alle 1500 € kuukausieläkkeisiin.
Hallituspaikat
Kun kerta eläkeyhtiöillä on paljon ”omaa” rahaa, niin nämä ovat merkittäviä omistajia mm. pörssiyhtiöissä ja tätä kautta omistajille on oikeutettu hallituspaikka. Hallitukseen tulee tietysti istuttaa sellainen mies joka kyseisten yritysten liiketoiminnasta jotain tietää ja silloin tämä henkilö on eläkeyhtiöiden toimitusjohtaja.
Mietit mahdollisesti, että mikä tässä on ongelma? Risto Murto istuu Sammon hallituksessa ja saa tästä 93 000 euron palkkion. Kun katsoin Sammon suurimmat omistajat, niin ei sieltä löytynyt Risto Murron nimeä ja kyseisen listauksen viimeinen oli Raimo Puolimatka 103 085 osakkeella sijalla 100.
Jotain kytköstä Ristoon löytyy, koska Keskinäinen eläkeyhtiö (eli työntekijöiden, yrittäjien ja eläkeläisten omistama) Varma on toiseksi suurin omistaja. Varma omistaa Sammosta 22 248 000 osaketta, joten voidaan varmasti olla 100 % varmoja siitä, että Ripalle tämä paikka on tullut Varman omistusten kautta eikä omista henkilökohtaisista omistuksistaan. Tietysti voi olla tilanne se, että Ristolla on tässä tapauksessa niin paljon ammattitaitoa sekä osaamista, että hänet on tähän siitä syystä haluttu mukaan.
Kysymys kuuluu, että Risto saa kokonaispalkkiota päälle 800 000 euroa vuodessa ja edustaa eläkeyhtiötä ja tämän sijoituksia kyseissä Sammossa. Käsittääkseni tuo 800 000 euroa on palkka siitä, että mihin toimeen hänet on palkattu? Eikö silloin kokouspalkkio Sammosta kuuluisi Varmalle? Onko kyseessä kuitenkin tilanne, että Sammon hallituksessa istuminen ei ole työtä ja Varman etujen valvomista?
Ristolla on toinen iso pörssiyhtiö myös missä hän vaikuttaa hallituksessa ja tämä on Wärtsilä. Sieltä maksetaan 70 000 euroa ja päälle kokouspalkkiot, tässä tilanne on myös sama mutta jos tämä ei ole työtä ja hän on meriteollisuuden koneistuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta hyvin perillä sekä tuo näkemyksiään hallituksessa esille, niin onko näihin käytetty lomapäiviä Varmasta vai onko pidetty palkatonta vapaata tms.
Vielä se, että Risto ei siis löydy henkilökohtaisella nimellä Wärtsilän suurimman 50 osakkeenomistajan joukosta ja kun Varma on kyseisen yhtiön toiseksi suurin omistaja.
Minun oikeustajuni mukaan näiden eläkeyhtiöiden osalta tilanne olisi se, että he ovat hallituksissa eläkeyhtiön hallinnoimien varojen ansioista. He ovat tai kuuluisivat olla tekemässä TÖITÄ edustamansa eläkeyhtiön osalta, eivätkä yksityishenkilöinä ELLEI heillä ole poikkeuksellista osaamista mitä hallituksessa vaaditaan yhtiön luotsaamiseksi. Tässäkin tapauksessa jos näin on, niin varmimpana pitäisin ratkaisuna, että eläkeyhtiön pomo ohjaisi hallituspalkkiot edustamalleen eläkeyhtiölle.
Jouko Pölönen ei ollut 2020 minkään pörssiyhtiön hallituksenjäsen, mutta ehdolle hänet on nostettu Nokian Renkaiden osalta ja eiköhän hän tule sinne pääsemään. Saattaa olla, että Joukolla on renkaista enemmänkin kokemusta kuin vuosittain keväällä ja syksyllä renkaiden vaihdon osalta.
Siinäkö kaikki ja eläkkeet riittää?
Ei ihan vielä, eli kaikki näihin kahteen sankariin liittyvät ei ole vielä käsitelty. Nyt ei ole viimeistä lausuntoa tähän hätään saatavilla, mutta oletan vahvasti, että eläkeyhtiöihin rakennetun luottamuksen takia kumpikaan herroista ei kertoisi, että eläkkeet tämän päivän parikymppisten osalta olisivat vaarassa.
Omalta osaltaan näille herroille on eläkeyhtiöt kuitenkin ottaneet vielä lisäeläkkeet. Tämä on kapistuksena sellainen että saadaan täydennettyä lakisääteistä eläkettä siten, ettei tulotaso tippuisi eläkkeellä ollessa niin paljoa.
Pölöselle Varma maksoi lisäeläkettä 126 981 € ja Murrolle Ilmarinen puolestaan 158 400 €. Toisin sanoen, että näille herroille ei tule eläkkeellä nykyisten ansiotulojen ja vanhuuseläkkeen välistä tiputusta, niin siitä voidaan maksaa 13,5 keskimääräisen eläkeläisen eläkkeen verran.
Et kyllähän johtajat pääsevät kokonaisuudessaan hyville liksoille. Hyvälle johtajalle pitääkin maksaa ja tästä syystä en ole nähnyt esimerkiksi mitenkään ongelmana, että Jussi Pesonen tienaa kunnolla. Näiden tapauksissa raha tulee järjestelmältä minkä pitäisi olla aivan toisella tapaa hoidettu kuin nykyisin on.
Mikäli haluamme, että ihmisten ei tarvitse itse vastata omista toimeentuloistaan eläkkeellä ollessaan, niin silloin tämä tehtävä kuuluisi valtiolle. Ei kokonaishimmelinä noin kymmenen eläkelaitoksen vastuulle joissa on mukana kunnallisia, valtiollisia ja yksityisiä eläkeyhtiöitä. Perusteluna siten, että tämä luo kilpailua alalla jossa kaikki säännöt on kirjattu ja raamit rakennettu pitkälti Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta.
Yhteenvetona
Pyöritämme siis eläkeyhtiönpomojen palkkojen muodossa kallista järjestelmää, mikä on hyvin tarkkaan säädelty ja ei kuitenkaan tuota pitkällä sijoitusaikana indeksejä enemmän. Tähän syy toki on tuolla isolla säännöstelyllä.
Kansalaisten eläkkeiden turvaamiseksi on siis aikoinaan rakennettu ja nykyisellään ylläpidettävänä järjestelmä, mikä luo lisäkuluja väliin. Aidosti jos olisimme huolissaan eläkeläisten eläkkeistä, niin ensi tilassa kaikki eläkelaitokset ja toiminta tulisi siirtää valtion haltuun. Tälle omat raamit, mitkä on jo nyt luotu valtiovallan toimesta. Eläkemaksuista pois siirtyminen ja osaksi verotusta, siten että veroista osa kirjautuisi omaan ”eläkekassaan”.
Tämän vaikutus on merkittävä niille henkilöille, joille ei työttömyyden aikana kerry eläkettä kun ei ole tyel maksuja, mutta työttömyyskorvauksista maksetaan veron muodossa kuitenkin siivu, mikä voidaan ohjata tuleviin eläkkeisiin. Toki tämä todennäköisesti tarkoittaisi tuolta osin verotuksen kiristymistä.
Työntekijöiden osalta taas tilanne olisi se, että verotus nousisi esim. nykyisen tyel maksun verran ja vastaavasti tämä maksu jäisi pois. Tässä suhteessa tilanne olisi plus miinus nolla.
Yrittäjien osalta ei tarvitse miettiä YEL vakuuttamista ja siihen liittyvää työtulorumbaa sekä varmistamista, että eläkkeet ovat riittävän kokoisia.
Koska eläke kertyy verotettavan ansion mukaan, niin tämä olisi tällöin aina oikealla tasolla. Toki jos yrittäjä optimoi verotusta, niin tämä silloin heikentää kertyvää eläkettä. Mutta seuraukset hän myös itse kantaisi.
Jos ajatellaan, että nykyisten eläkelaitosten kokonaiskustannus on miljardin luokkaa vuodessa ja näin keskitettynä päästään viidesosaan (kyllä täälläkin johtaja siis pääsisi hyvin palkoille), niin säästö pelkästään näin olisi 800 000 000 euroa vuodessa. Tällöin ollaan vappusatasenkin osalta jo melkein täydessä lupauksessa.
Merkittävin vaikutus tulisi yritysten osalta kun näiden osalta merkittävä osa kuluista jää pois. Toki tässä muutos ei tapahtuisi yhdessä yössä vaan asteittain, millä on vääjäämättä vaikutusta työllistymisen kustannustehokkuuteen ja sitä kautta kilpailukyvyn parantumiseen.
Plussat tässä systeemissä olisi ne, että olisi henkilökohtainen ja tähän omat verotettavat ansiotulot vaikuttaisi, sekä ottaa huomioon yrittäjät. Ajatuksena, että jos ei ole ollut ansiotuloja työuran aikana tai ne ovat olleet todella vähäiset, niin silloin varmaan pärjää vähillä tuloilla myös eläkkeellä. Toki aina ja mistä ei pääse eroon on eri sosiaaliavustukset jotka tukevat näissä tapauksissa.
Sijoittamisen osalta, että eläkevarat riittävät hyvin kun niitä aikoinaan tarvitaan, tulisi sijoittaa indeksien mukaan ja laajasti passiivisesti ympärimaailman. Ei saada jättipotteja eikä tappioita, vaan markkinoiden pitkän ajan keskimääräinen tuotto.
Eläkevarat tulee erotella kokonaisuudessaan valtionbudjetista siten, ettei näitä tänne kertyneitä varoja voida käyttää valtion muiden menojen kattamiseen. Tämä tulisi suojata jopa perustuslailla.
Tätä voi ajatella sosialisoimisella tai jopa kommunistisella suuntauksella, mutta kapitalistisesti ajatellen toiminta tulisi järjestää mahdollisimman kustannustehokkaasti mitä nykyinen malli ei ole, koska välistä vetäjien joukko on valtava. Eläkkeet kuuluvat kun niitä kerta maksetaan osioon sosiaaliturva, niin tämän roolin kuuluisi olla valtiolla ja valtion ratkaistavissa.
Lähteenä käytetty Kauppalehteä, Varman omia sivuja, Ilmarisen omia sivuja, Wikipedia
PS. Vaikka tässä tekstissä kohdistetaan kritiikkiä henkilöihin eläkeyhtiöiden johdossa, niin itselläni ei ole tarkoitus kritisoida henkilöitä itsessään vaan järjestelmää minkä osina he toimivat.