Uusi strategia 2020
Korona sai siis sen aikaan, että olen joutunut kriittisesti tarkastelemaan omaa strategiaa ja tämä on johtanut siihen, että oli pakko luoda uusi strategia 2020. Uusi strategia 2020 on ehkä hieman dramaattisesti ilmaistu, kun kyse on enemmänkin nykyisen viilaamisesta.
Nykyinen strategia perustui siis siihen, että osinkotuloilla saavutan taloudellisen riippumattomuuden siten, että nämä kattavat omat pakolliset menoni kuukaudessa. Tähän olen tehnyt alun perin pienen varauksen sen tähden, että tulevaisuudessa osinkotulot voivat vuodesta toiseen heitellä ja nykyiset pakolliset menot jonkin verran tippuisi jos vaikka päätoimeentulo lakkaisi tulevaisuudessa olemasta.
Näillä näkymin näyttäisi siltä alkuvuoden osalta, että tämä osinkotulojen valuminen tilille on pysähtynyt kuin tautilepakkojen myynti kiinalaisilla toreilla. Sinänsä onnellisessa asemassa, että tällä hetkellä näyttäisi olevan vielä mahdollisuuksia tehdä muutoksia, kun on tuloja päätyöstä ja voi nämä vähäisetkin osinkotulot ohjata uuteen strategiaan.
Minkälainen on tilanne ennen kuin uusi strategia 2020 tulisi
Olen ollut viimeiset 1,5 vuotta todella lähellä tämän taloudellisen riippumattomuuden rajaksi asettamaani tasoa, hetkittäin olen sen laskennallisesti ylittänyt ja välillä jopa kirkkaasti, mutta sitten on joka kerta tapahtunut jotain mikä on tiputtanut tämän takaisin rajan alle.
Näitä muutoksia on tullut mm. siten, että Nokian tuli maksaa vuonna 2019 osinkoja neljäkertaa vuoden 2018 tuloksesta. Nokian osinkomaksusuunnitelma oli näin jälkeenpäin katsottuna joko tahallinen harhautus tai vahingossa osunut sattuma, missä sijoittajille ”luvattiin” osinkovirtaa eli tuottoa pääomalle. Ensimmäinen merkki tarkoituksenmukaisuudesta oli se, että viimeinen 2018 vuoden osinko olisi pitänyt maksaa alkuvuodesta 2020. Eli olisiko alkuvuoden 2020 osinko ollut oikeasti jo osuus vuoden 2019 tuloksesta?
Tästä ei sen enempää, mutta lopulta Nokia ilmoitti, että kahden maksun jälkeen se ei tule maksamaan viimeisiä 2018 tuloksen osinkoja vaan tarvitsee rahat kassaansa joilla turvaa oman tuotekehityksensä. Toki on hyvä, että yritys reagoi tilanteeseen ja tekee muutoksia jos näyttää siltä, että ollaan menossa kovaa päin seinää. Osinkosijoittajan silmin itse ainakin toivon, että yritysjohdolla on sen verran hyvä ammattitaito, että se osinkoesitys mitä he antavat pitää.
Toinen isku mikä horjutti tulon keskiarvon alle tavoitetason nähden, oli tietysti Nordea joka joutui myös leikkaamaan osinkoesitystään. Silloin jos Nordea leikkaa, niin leikkaa myös Sampo joka omistaa melkein 20 % Nordeasta.
Oliko nämä siis itselleni yllätyksiä, että yritysten osinkoesitykset heittelevät näin paljon? Ei toki, koska olen nähnyt tämän tilanteen sellaisena mitä päiväkaupassa käytetään ilmaisuna vastustustaso.
Tiedän, että ilman tämän kaltaista pandemiaa mikä laukaisi kurssiromahduksen, olisin voinut normaalisti hankkia osinkotuloilla lisää osinkoa maksavia yrityksiä, jotka olisivat jälleen tuoneet osinkotulot hiljalleen tasoa askel askeleelta lähemmäksi taloudellisen riippumattomuuden rajaa.
Nyt ongelmana on se, että yrityksen tileiltä ei saada osinkoja ulos ja se johtuu taas siitä, ettei saada pidettyä yhtiökokouksia joissa viime vuoden tuloksesta maksettavat osingot maksetaan. Mitä pidemmälle päätöksen teko ja vahvistus menee, niin samalla kasvaa johdon paine esittää leikkausta osinkojen maksuun.
Nykyinen tilanne on siis kaksi piippuinen haulikko, toinen piippu lataa odotusta kokouksien järjestämisen vaikeudesta ja toinen taas painetta leikata osinkoa tämän vuoden näkymien heiketessä.
Mikä se uusi strategia 2020 oikein sitten on?
Tulovirta on siis jatkossakin osinkotuloissa ja pörssiyhtiöissä. Koska itse katselen tätä asiaa sijoitusyhtiön näkökulmasta, niin uusi strategia 2020 painottuu puskurivarojen kerryttämiseen yrityksen tilille.
Päämaisuus on siis pörssiyhtiöissä, mutta nyt rakennetaan ongelma kausista selviämiseksi puskurirahastoa.
Tällä taas tarkoitan, että tulevaisuudessa on tarkoitus jossain vaiheessa elää siis osinkotuloilla mitä sijoitusyhtiön kautta saan kerrytettyä. Mikäli syystä tai toisesta osinkovirta ehtyy, niin tulee olla varasuunnitelma sitä varten valmiina ja olen tähän rakentamassa seuraavalaista ratkaisua.
Nopea likviditeetti
Tämä on ihan peruskauraa, mikä pitäisi olla ihan jokaisella yrityksellä kunnossa. Tähän haen kolmen kuukauden menojen verran puskuria, mikä ei ole sidottuna mihinkään instrumenttiin vaan löytyisi ns. kassavaroista. Tätä rahaa yritykset tarvitset muutenkin pakollisten kulujen maksamiseen, joihin oman yrityksen kohdalla kuuluvat mm. verot.
Tämän on tarkoitus olla se tili jolla varmistetaan lyhyt markkinahäiriö.
Puskurin koko 3 kuukauden pakolliset menot, käytän tätä pakolliset menot summaa tässä, koska se on mitä tässä turvataan.
Yrityksille ja yrittäjille tiedoksi, niin oli teidän toimiala mikä tahansa, niin tämän kaltainen varakassa tulisi olla joka tapauksessa yllättävien menojen takia. Korona epidemian myötä moni yritys menee oikeastaan tämän takia nurin, koska minkäänlaista varakassaa ei ole tai varakassa on kooltaan 1 kuukauden kokoinen.
Työllistävä yritys voi 3 kuukauden varakassan turvin nopeasti reagoidessa selvitä esim. 6 kuukautta kun turvaa yrityksen jatkuvuuden karsimalla kuluja. Tähän työkalupakkiin valitettavasti kuuluu lomauttaminen tai työntekijöiden kanssa muuten sopiminen kriisin ajaksi selviytymisestä. Tärkeintä on että yritys varmaan selviää kriisistä, varsinkin jos toiminta on ollut ennen koronaa kannattavaa.
Keskivälin varakassa
Tämän kooksi olen hahmottanut 6 kuukauden pakollisten menojen verran olevan varakassan. Tämän olisi tarkoitus koostua matalariskisistä korkorahastoista, jotka todennäköisesti tulevat olemaan ETF painotteisia.
Tässä tarkoitus on se, että täältä nostetaan täydennystä, jos joudutaan turvautumaan kriisin myötä tuohon likvidi varakassaan. Tämänkin osion olen päättänyt jakaa siten, että nämä hajautetaan vähintään kahteen ja maksimissaan kolmeen rahastoon. Järjestys on se, että riski hieman voi kasvaa mitä pidemmälle aikavälille varakassa ulottuu.
Varakassan luonteeseen kuuluen, niin ei ole tarkoitus käydä aktiivista kauppaa näiden ETF rahastojen välillä. Normaalissa tilanteessa tarkoitus on katsoa painotuksia kvartaaleittain ja tehdä päivitykset. Tällä hetkellä tämä ei ole siis akuuttia, koska varakassoja ollaan vasta rakentamassa.
Pidemmän aikavälin varakassa
Tämän kooksi jäivät loput kolme kuukautta ja koostumuksen olisi tarkoitus olla lähellä jo suoria osinkosijoituksia.
Tulen jakamaan tämän kolmeen kohteeseen, jotka ovat järjestyksessään Maailma ETF, Hopea ETF ja Kulta ETF.
Tähän varakassaan tehdään muutoksia siinä vaiheessa, kun keskivälin varakassasta on käytetty parin kuukauden varat likvidin kassan täydentämiseen.
Katsotaan tätä tarkemmin kuvan kautta
Käytännössä tämä toimii kuin lumipallo joka pyörii mäkeä alas, eli painotusta tullaan muuttamaan siinä vaiheessa, kun varakassoissa tapahtuu nostoja yli ”kriittisen rajan” minkä olen itse mitoittanut kahteen kuukauteen.
Realistisesti olen ajatellut, että tämän järjestelyn myötä saan turvattua henkilökohtaisen kassavirran omiin pakollisiin kuluihin 9-12 kuukauden ajaksi. Koska myös henkilökohtaisessa taloudessa tulee olla jonkunlainen puskuri, kuten vaurastumisen kultainen kaava edellyttää. Tämän myötä loppujen lopuksi tilanne olisi se, että itselläni olisi 12 kuukauden turvapuskuri rakennettuna kriisejä varten.
Koska tarkoitus on välttää ns. turhaa kaupankäyntiä näiden välillä, niin kuukaudet ovat viite arvoja joiden yläpuolella pyrin tilanteen pitämään ja arvot voivat ainakin ennakko-odotusten mukaan kasvaa n. 10 % yli viitearvojen.
Loput ylimenevien tulojen osalta voin hyvällä omalla tunnolla sijoittaa pörssiin tai muihin tulevaisuuden investointikohteisiin joilla kasvattaa passiivisia tuloja. Isoja muutoksia strategiaan ei tule, vaikka kerronkin kyseessä olevan uusi strategia 2020.
Osinkotulot isossa roolissa ja tämän tarkoitus lähinnä turvata taloudellista tilannetta ja kassavirtaa, mikäli jossain vaiheessa vastaavanlainen kriisi osuu kohdilleen. Tämä myös ratkaisee osinkojen heilahtelevuuden ongelmia, koska näistä voidaan tarvittaessa ottaa erotus käyttöön.
Mitä ajatuksia tämä herättää?
Onko ajatus sinusta aivan huono ja miten asiaa mahdollisesti muuttaisit?
Minkälainen on oma strategiasi jolla sijoitustoimintaa hoidat?