Osinko ja reilu kohtelu

Osinko kevät

Osinkoja sataa parhaillaan sijoittajien tileille ja joissakin paikoissa puhutaan jopa ennätysosingoista. Tämä sinänsä on harhaan johtavaa ja kuten Sauli Vilén Inderesistä on jokusen kerran todennut, että ennätysosingoista jauhaminen on turhaa. Esimerkiksi jos Helsingin pörssiin listautuisi useampi osingon maksaja, niin tämä nostaisi jaettavien osinkojen määrää aikaisemmasta ja silloin olisi kyseessä uusi ennätys.

Näillä keskusteluilla myydään lehtiä ja luodaan kuvaa omistavasta omistajaluokasta joka nostaa itselleen isoa tiliä duunarin selkänahasta. Osingot ovat sijoittajien tuotto siitä, että uskovat liiketoimintaan ja siihen, että yritys pystyy tuottamaan omistajalleen lisäarvoa. Osakkeiden omistaminen on verrattavissa yrittäjyyteen, esimerkiksi en itse henkilökohtaisesti tunne yhtään yrittäjää joka laittaisi rahaa omaan yritykseensä, mutta ei edes halua saada liiketoiminnastaan yhtään tuottoa itsellensä.

Rehellisesti sanottuna, itse sijoitan osakkeisiin suorastaan siitä syystä, että silloin minulla on edes mahdollisuus päästä taloudellisesti riippumattomaksi ja osingot tulevat siten kuvioon, koska näiden tulee olla siinä vaiheessa minulle se ”palkka” tehdystä työstä, eli sijoittamisesta.

Tänä vuonna osinkoja pitäisi tulla bruttona vajaa 13 000 € ja nettona näistä tilille kilahtelee karkeasti 9 800 €:a. Tässä tapauksessa päälle 3000 €:a karkaa verottajalle ja ainoastaan siitä syystä, että olen ollut valmis riskeeraamaan omia rahojani pääsääntöisesti suomalaisen yrittäjyyden ja omistajuuden puolesta. Kuitenkin koko ajan on teoreettinen mahdollisuus siihen, että pahimman sattuessa menetän kaiken pääomani.

Osingot ja Suomi

Vuonna 2016 osinkoja maksettiin Helsingin pörssin yrityksistä karkeasti 11,5 miljardia euroa ja koko vuodelta 2016 valtio sai pääomatuloja 2,517 miljardia euroa. Mutta tämä verotieto pitää sisällään kaikki pääomatulot jotka ovat joutuneet verolle, esimerkiksi osakkeiden myynti, yrityksen myynti ja asuntokaupat jne.

Kuten yllä mainitsin, niin itse maksan veroja riskinotosta 25,5 %:a mikä on siis osinkoverotus pörssiyhtiöstä. Näin tekee karkeasti muutkin 800 000 kotitalousomistajaa (lähde pörssisäätiö.fi), mutta sitten meillä on lukuisia muita sijoittajia jotka eivät maksa osingoistaan veroja ollenkaan.

Esimerkiksi rahastoyhtiöiden rahastot eivät maksa osingoistaan veroa, koska nämä on vapautettu osinkoverojen maksusta. Säätiöt eivät maksa osingoistaan veroja, ammattiliitot eivät maksa osingoistaan veroja ja suuromistajat jotka omistavat yli 10 %:a listatusta yrityksestä, eivät maksa osingoistaan veroja.

Eli jos ajatellaan, että meillä pitäisi olla tasa-arvoinen kohtelu riippumatta omasta taustasta, niin se ei oikein näytä tässä kohdassa täyttyvän.

Esimerkki:

Esimerkissä on siis OP-rahastoyhtiön hallinnoima Suomi rahasto, joka sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin. OP:n rahaston tiedot on poimittu heidän omilta sivuiltaan.

Poimin omasta seurannasta oman salkkuni kehityksen samalta ajalta ja muutin 2014 alkutilanteen alkuarvoksi 100 ja sitten vuosittain katsoin oikaistun tuoton määrän, eli poistin lisäsijoitusten tuoman arvon muutoksen tuotoista.

Tietysti pitää muistaa, että tässä minun salkussa on ollut keskimäärin ulkomaalaisia yrityksiä 5 %:n verran seurantajaksolla.

En koe pelaavani OP:n kanssa samoilla säännöillä sijoitusmarkkinoilla, koska ensinnäkin rahasto saa osingot verottomana ja tuolla rahastonkoolla 4 %:n osinkotuotto on 41,16 miljoonaa euroa. Mikäli rahastoa kohdeltaisiin samoilla säännöillä kuin kotitaloussijoittajia, niin tuotto olisi 30,6 miljoonaa euroa, eli valtio saisi kerättyä 10 miljoonaa enemmän veroja.

Tästä vivusta huolimatta, OP:n rahasto on toistaiseksi 4. vuoden seurannan mukaan hävinnyt omalle sijoitusstrategialleni melkoisesti ja samalla kuitenkin laskuttanut 16,5 miljoonaa euroa hallinnointipalkkioina osuuksien omistajilta hallinnointipalkkioprosentin mukaan laskettuna.

Yhteenveto

Tilanne olisi siis se, että ammattimainen sijoitustoimintaan erikoistunut yritys ei pärjää aktiivisesti hoidettuna yksityissijoittajalle ja pärjätäkseen, heille tulee kaiken lisäksi antaa veronmaksajien tukemana vero helpotuksia. Toisin sanoen, että maksan omasta riskinotosta onnistuessani verot, niin maksan välillisesti rahastojenkin verot, että he voivat saada omat osinkonsa verottomana.

Tämä ei minusta ole mitenkään tasa-arvoista kohtelua niitä kohtaan, jotka sijoittavat omista varoistaan ja suurimmaksi osaksi palkkatuloistaan. Otin esimerkiksi OP:n, mutta tämä siis koskee ihan kaikkia rahastoja jotka suomessa toimivat.

Piensijoittajien verottomat osingot

Poliitikot väläyttelevät usein vaalien alla, että pienet osinkotulot tulisivat olla verottomia. Piensijoittajat ovat tietysti mehuissaan, että kerrankin heidän asioitaan ajetaan mutta vaalien jälkeen asiaan ei ole sitten sen suuremmin palattu.

Pitäisivätkö pienet osingot esim. 500 tai 1000 euroa vapauttaa veroista?

Minusta ei, koska kyseinen ratkaisu ei veisi oikeudenmukaisuutta yhtään oikeampaan suuntaan vaan tekisi jälleen systeemistä monimutkaisemman.

Paras vaihtoehto minusta on se, että kaikki maksaa samoilla perusteilla. Se ei saa sanella sitä, että paljonko omistat tai onko sinulla yhtiö/yhteisömuodon suoma etu siihen, että mikä veroprosenttisi lopulta on.

Kauppalehdessä oli jo vuonna 2013 Timo Rothoviuksella ehdotus, jossa käsiteltiin tätä asiaa ja olen tuosta artikkelista lähtien ollut tasa-arvoisen osinkoverotukseen puolella.

Rothovius esitti tuolloin, että osinkojen veroprosentti voisi olla 3 %:a kaikilla, jos kaikki maksaisi saman verokannan mukaan. Politikoilla ei taida tähän päätökseen rohkeutta löytyvän ja osa syy on varmasti lobbauskoneistolla. Onko se sitten 3 %:a tai jopa 6 %:a, niin sillä ei ole väliä, kunhan vain meillä on pelatessa samat säännöt ja yhtenäinen mahdollisuus kerätä varallisuutta. Kyseinen vero tuskin veisi esimerkiksi Antti Herliniä vararikkoon jos hän joutuisi Koneen osingoista maksamaan veroja vaikka tuon 6 %:a.

Pitäisikö pääomaveroissa olla progressio?

Suomessa verotuksen kulmakivi on käytännössä ajatus, että jokainen maksaa veroja maksutulonsa mukaan. Varsinkin vasemmistopuolueet ovat välillä väläyttäneet, että pitäisikö myös pääomaverotusta muuttaa progressiivisemmaksi. Minun mielestä ei, koska tällöin raippaa ei edelleenkään saa isot omistajat, säätiöt, ammattiliitot tai rahastot. Piiska sivaltaa täysin piensijoittajan perseille ja tekisi sijoittamisesta entistä epäoikeudenmukaisempaa.

Itse pitäisin ansiotuloveron ja pääomaveron ominaan, en liputa ansiotuloverotuksessakaan progression puolesta mutta näistä kahdesta ennemmin sinne tämän progression kohdistaisin. Pääomahan on varallisuutta joka on sijoitettu/talletettu aineelliseen tai aineettomaan omaisuuserään. Käytännössä piensijoittajan kohdalla tämä on ansiotuloista jäävien säästöjen uudelleen sijoittamista vaikka Helsingin pörssiin.

Eli Piensijoittaja kerryttäisi pääomia jo pahimmillaan kovasti verotetuista tuloista ja jos pääomiin tulisi progressio, niin hän maksaisi riskin ottamisen ohessa vielä kiristyvää pääomaveroa sen mukaan, miten hyvin hän on onnistunut omassa sijoitustoiminnassa.

Tässä kävisi vain äkkiä niin, että tällaisilla ratkaisuilla piensijoittajia ajettaisiin pankkien ja muiden säästämisen ratkaisuja myyvien palveluntarjoajien syliin, jotka eivät esimerkiksi OP-Suomi rahaston osalta olisi edes tuottavuudellaan piensijoittajan veroinen.

Isoimmat pääomat liputtaisivat itsensä erilaisten järjestelyiden avulla kevyemmin verotettuihin valtioihin. Esimerkiksi Björn Wahlroos joka muutti perintöverotuksen takia Ruotsiin ja tämä toimenpide ei Wahlroosilta todennäköisesti kovin paljoa vaatinut. Piensijoittajilla tätä mahdollisuutta ei juurikaan ole, kun työpaikat ja muut seikat sitovat paljon suomeen.

Kuvittelisin, että jos pääomaverotus muuttuisi progressiivisemmaksi, niin valtion verotulot eivät kasvaisi vaan kutistuisi.

Loppusana

Jotta voisimme suomessa paremmin edistää tavallisten ihmisten vaurastumista, niin verotusta tulisi yksinkertaistaa ja huomattavasti. Tällä hetkellä meillä on kokonaisveroaste tavallisten ihmisten joukossa Euroopan kovimpien joukossa.

Kun suurin osa esimerkiksi pörssiyhtiöiden osingoista menee sellaisille tahoille, jotka eivät edes maksa veroja, niin se tarkoittaa sitä, että sitten me muut maksetaan. Yksinkertaistamalla vaikka pelkkä osinkoverotus, niin voisimme Rothoviuksen laskelmien mukaan saada jopa enemmän valtion kirstuun verotuloja kuin nykyisellä systeemillä.

Oma tarkoitukseni ei ole se, että veroja tulisi ajaa alas. Pikemmin se, että jos oikeasti halutaan puhua siitä, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti riippumatta siitä mikä on tausta tai varallisuustilanne, niin osinkoverotuksessa on minusta suurin epäkohta suomalaisessa sijoituskentässä.

Mediassa tämä ei ole se, mikä myy lehtiä vaikka asia koskee 800 000 piensijoittajaa. Lehtiä on parempi myydä niillä koko Suomen verotusta kasvattavilla asioilla kuten, miten Aku Louhimies on naisnäyttelijöitä ohjeistunut tai montako grammaa Sillanpäällä olikaan metaa Thaimaasta tullessaan.

Valitettavasti taidamme vielä olla kansakuntana sellainen, että ollaan valmiita maksamaan 100 euroa siitä hyvästä, ettei naapuri saa 50 euroa.

Artikkeli hieman paisui siitä, mitä olin ajatellut mutta pääsinpähän purkamaan ajatuksia ilmoille.

Mitä mieltä sinä olet, kohdellaanko sijoittajia tasa-arvoisesti verotuksen näkökulmasta ja pelaavatko piensijoittajat samoilla pelisäännöillä isojen kanssa? Ja pitääkö niiden edes pelata?