Nousua ja laskua Wallstreetbetsin tahtiin
Nyt oli vauhdikas pörssiviikko, se täytyy kyllä todeta. Yhtään pörssiä ja pörssi uutisia seuraava ei ole voinut välttyä kuulemasta some ilmiöstä nimeltään Wallstreetbets joka toimii keskustelusivusto Redditin alasivustona.
Täällä jokunen miljoonaa jäsentä ovat nostaneet perinteisen videopelejä myyvän yrityksen osakkeen hintaa sellaisille lukemille, missä yritys olisi toivonut olevansa oman primetimen aikoihin.
Kyse on siis GameStopista mikä oli vielä joku aikaa sitten tuttu myös Suomalaisessa kivijalassa, mutta nykyään heidän liikkeitään ei taida kovin paljon olla muualla kuin englanninkielissä maissa. Siinä missä GameStopin osakkeenhinta oli 2000-2020 vuosina noin 45 dollaria maksimissaan, niin tällä viikolla päädyttiin 325 dollarin hintaan ja korkeimmillaankin käytiin 483 dollarissa.
GameStop, onko tämä hyvä yhtiö?
Kyseessä on videopelien myyntiin erikoistunut yritys, joka tarjoaa käytetyille peleille omat jälkimarkkinat. Nämä olivat erityisen suosittuja jo 90 luvulla myös suomessa. Itse muistan ensimmäisen kerran asioineeni joskus 90- luvun alkupuolella Porvoossa alan erikoisliikkeessä joka sijaitsi lähellä jokea. Tuolloin nämä ei toki olleet ketjumuotoisia vaan toimivat yrittäjävetoisesti. Siihen aikaan kun konsolipelin kauppa hinta oli 400 markan molemmin puolin, niin oli erityisen hyvä jos pelejä pystyi ostamaan hyväkuntoisena ja sai vielä vanhasta omasta pelistä jotain hyvitystä.
Tänä päivänä pelien hinnat taitaa olla n. 60- 70 euron välillä, joten 90 luvun alkupuolen aikoihin euroiksi muutettuna hinta olisi 95- 100 euroa.
Tämän kaltaiselle liiketoiminnalle on tänä päivänä oikeastaan yhtä hyvät tulevaisuuden odotukset kuin leffavuokraamoilla. Mitä Gamestop on myös viimeisinä vuosina tehnyt ja teki myös suomessa, niin joutuivat omia liiketilojaan muokkaamaan oheiskrääsään sopiviksi. Liikkeissä oli varsinkin Vantaan Jumbon viimeisinä vuosina mihin omat havainnot perustuvat 50 % pelejä ja 50 % oheistuotteita.
Mikä myös itselläni osui silmään jos satuin liikkeessä pyörähtämään, oli usein se, että uutta peliä myytiin pelien erikoisliikkeessä esim. 69,95 € ja samaa peliä sai käytettynä 50- 60 € välillä. Sitten kun jaksoi käydä katsomassa alakerrassa olevien Citymarketin tai Prisman tarjoaman, niin peli saattoi olla siellä uutena sekä kääreissä samaa mitä pelikaupassa käytettynä.
Osaltaan hinnoittelu on varmasti ajanut pelikaupat omaan ahdinkoonsa, eli eivät pärjää markkinoilla kun volyymit ovat isoja ja marginaalit pieniä.
Toinen iso haaste on alalla tapahtuva ja tapahtunut jakelukanavien muuttuminen, minkä on mahdollistanut nopeutunut verkkoliikenne. Pelit tätä nykyään ostetaan suurelta osin verkosta ja digitaalisessa muodossa, mitä enemmän digitaalisten kappaleiden määrät kasvavat, niin sitä enemmän fyysisten kappaleiden myymälät menettävät myyntiä.
Sama tapahtui leffavuokraamoille ja nyt se tapahtuu pelikaupoille. Todennäköisesti seuraavaksi tämä tapahtuu elokuvateattereille. Leffateatterit riskissä siksi, että suoratoistopalvelut ja sitä kautta tapahtuva leffavuokraus on tekijälle suoraviivaisempaa kuin välikäsien käyttäminen. Kuvaruutujen kokoluokka kotona on kasvanut huimasti viimeisen 10- 20 vuoden aikana.
Muistan kun ostin ensimmäisen oman telkkarin pelaamista ja leffoja varten, niin malliksi valikoitui Philipsin 24 tuumainen laajakuva kuvaputkitelkkari ja hinta 2700 markkaa. Samalla kertaa ostin myös äänentoiston kaveriksi mikä oli jokin valmis pakettiratkaisu yhdistelmänä dvd soitinta ja 5.1 kaiutin järjestelmää.
tämän hinta oli jotain 500 markkaa, joten jos tätä suhteuttaa siihen, että mitä saat samalla rahalla tänään.
Verkkokauppa.comista saat 500- 600 euron paikkeilla 65 tuumaisen 4K telkkarin ja lisäkaiuttimet hintaan 150- 200 eurolla mallia soundbar. Eli yhteensä 700- 800 euroa, mikä vastaa suunnilleen sitä mitä oma ensimmäinen telkkari maksoi äänentoiston kanssa.
Tuuma koko on yli tuplaantunut ja kuvaruutu ala on yli 6 kertaistunut 20 vuoden aikana.
Leffalippu maksoi 2004 keskimäärin 8,40, vuonna 2014 hinta oli 11,22 euroa ja nyt kun katsoin Finnkinon sivuilta, niin Kuopiossa pääsee katsomaan Risto Räppääjää hintaan 14 euroa aikuiset ja 11,20 € lapset.
Perhe jossa kaksi aikuista ja kaksi lasta menee elokuviin, niin hinnaksi tulee 50,40 € perheelle 15 käyntiä elokuvissa maksaa yhtä paljon kuin yllä mainitsemani setti.
Toki ymmärrän, että tässä vertaillaan hieman melonia ja banaania keskenään, elokuvateatterissa vierailu on myös elämys ja laitteisto on järeydellään jotain muuta kuin kotona voidaan koskaan kohtuullisella budjetilla tehdä.
Toki voidaan olla montaa mieltä, että ovatko nuo Verkkokauppa.com 500 euron telkkarit hyviä, niin ei varmaan HIFI harrastajan mielestä. Ovatko ne riittävän hyviä, niin useammalle varmaan kyllä. Oma vanha Philips ei ollut tuolloin 2700 markan hintaan mikään viimeisintä huutoa ja Hi-tech malli myöskään, mutta itselleni budjettiin ja tarpeisiini aivan riittävä ja tämä palvelikin hyvin noin 10 vuotta.
Jos vertailusta olisin halunnut tehdä laadullisesti samanlaisen, niin verkkokaupasta voi hankkia samaan hintaan vieläkin suurempaa ruutua tai vastaavasti halvempaa 65 tuumaista.
Pointti tässä ajatuksessa on siis se, että sen minkä leffavuokraamot ja pelikaupat ovat kokeneet, niin tulee todennäköisesti osumaan myös elokuvateattereihin. Kun Netflix, Disney+ ja muut suoratoistopalvelut alkavat tuomaan myös uusia ensi-ilta elokuvia palveluihin. Itse katsoin lapsen kanssa kesällä Rakute tv kautta Sonic the Hedgehogin joka oli samaan aikaan elokuvateatteri levityksessä, tämän vuokrahinta olisi ollut noin 10 euroa, jos en olisi käyttänyt etukoodia.
Sonicista on hyvä palata takaisin GameStoppiin ja miksi se ei ole myöskään kovin hyvä yhtiö sijoitusmielessä. Kun pelien jakelu muuttuu digitaaliseksi, niin kyseiset liikkeet joutuvat enemmän ja enemmän siirtämään bisnestään oheistuotteisiin. Kun aletaan myymään pelien fanituotteita, niin ollaan laajemmassa kilpailussa, eikä niin kovin kannattavassa sellaisessa. Tällöin menetetään myös identiteettiä vaihtamisen myötä, koska en näe kovin todennäköisenä että joku haluaa ostaa Super Mario Bros kahvimukin ja tuo vaihdossa Sonic kalsarit.
Muutosta vauhdittavat uudet konsolisukupolvet, Sony toi jo omassa Playstation viidessä mallin markkinoille, missä ei ole fyysistä levyasemaa. Tämän hinta on jonkin verran edullisempi kuin levyasemallisen mallin hinta. Microsoft taas toi markkinoille Xbos Series X ja S mallin, missä molemmissa on asemat, mutta uusi malli on mahdollisuus lunastaa itsellensä kuukausimaksulla siten, että sitoutuu all access tilaukseen jonka hinta on 33,99 euroa kuukaudessa 24 kuukauden ajan.
All Access palvelussa on ladattavissa digitaalisesti pelejä valikoimasta joka uudistuu kuukausittain. Pidän melko varmana sitä, että kumpikin valmistaja tällä hetkellä tarkkailee markkinoita siten, että miten ihmiset uudet koneet ottaa käyttöönsä.
Sony seuraa konsolimyyntiä, että kumpaa mallia ostetaan ja miten pelit hankintaan, jos osuudet fyysisten ja digitaalisten osalta ovat yhtään lähellä toisiaan, niin Sony tulee todennäköisesti luopumaan fyysisestä asemasta ja panostaa digimyyntiin. Microsoft taas varmaan katsoo samalla tavalla, että mikä on menekki omilla koneillaan ja heidän laitetuki historian tuntien, niin olen oikeastaan varma, että Series S mallin valmistaminen lopetetaan vuoden tai kahden päästä.
Heiltä tulee todennäköisesti silloin ns. facelift malli Series X konsolista, missä ei ole fyysistä levyasemaa.
Maailma on menossa siihen suuntaan, että pelaaminen konsoleilla tulee muuttumaan digitaaliseen muotoon ja fyysiset levyt tulee olemaan historiaa. Steam teki tämän tietokonepuolella ja konsolivalmistajat tekevät sen omiin ekosysteemeihin.
Mikäli pelien hinta on fyysisesti sen 70 euroa, niin sen voi lyhykäisyydessään miettiä, että siitä 20 menee alustalle, 20 tekijälle, 20 euroa myyjälle ja viimeinen 10 valtiolle. Digitaalisesti voidaan sama tuote myydä samaan hintaan, jolloin valtiolle menee edelleen 10 euroa mutta loppu 60 euroa voidaankin jakaa myyjän ja tekijän välillä.
Tässä huomaa, että tuossa tulevaisuudessa ei ole GameStopilla tai oikein muillakaan pelikaupoilla kovin hyvät asemat pärjätä markkinoilla.
Miksi sitten GameStop on saanut Wallstreetbetsissä huomiota?
Sosiaalinen media mitä Reddit edustaa ja tarkennuksena sen käyttäjät, ovat saaneet liikkeelle vedonlyöjistä koostuvan sijoittajaryhmän.
GameStop on ollut suurien rahastojen lyhyeksi myyntikohteena jo pidemmän aikaa ja koska vedonlyöjät lähtivät pelaamaan hintaa ylöspäin, niin näille rahastoille jotka ovat sijoittaneet hinnan laskun näkövinkkelistä, on muodostunut osto paineita ja ovat joutuneet luopumaan shorttauspositiostaan.
Kun Wallstreetbetsin jäsenet ovat ostaneet osaketta nouseviin kursseihin, niin hinta on noussut ja kun mukaan tulee rahastojen tekemät enemmän tai vähemmän pakko ostot tappioiden minimoimiseksi, niin tämä vauhdittaa hinnan nousua edelleen.
Tästä syystä osa on saanut älyttömiä voittoja treidaamalla GameStopin osaketta ja kertoneet siitä Wallstreetbetsin sivustolla sekä jakaneet siitä kuvakaappauksia. Ihminen toimii, kuten ihminen toimii, eli sivustoa seuraavat pelkäävät jäävänsä rikastumisen mahdollisuudesta väliin, joten ainoa mahdollisuus on tarttua kelkkaan mukaan ja ostaa GameStopin osaketta.
Vaikka isossa kuvassa on selvää, että liiketoimintamalli mitä kyseinen yritys tekee, ei vain enää toimi 2020 luvulla kun tuote häviää markkinasta. Näen tässä nykyajan tulppaani-ilmiön, samanlaista hysteriaa on markkinoilla ja tätä ostetaan äkkirikastuminen mielessä.
Miten tässä käy
Ennustamisessa olen menestynyt todella huonosti, mutta sanoisin GameStopin osakkeen hinnaksi 31.12.21 olevan haarukassa 25- 50 euroa. Tämä ei ole shorttaus suositus, mutta eiköhän tämä tule takaisin siihen haarukkaan mitä se oli ennen tätä hyppyä.
Huolestuttavinta tässä on kuitenkin se, että välittäjäfirmat ovat lähteneet tuolle tielle, että sijoittajien kaupankäyntiä aletaan rajoittamaan kun peli ei mene heidän suunnitelmien mukaan. GameStopin ja mm. Nokian jenkkien pörssissä listatun osakkeen osalta ei voinut piensijoittaja kuin myydä.
Tämä tarkoittaa toki sitä, että silloin hinta lähtee laskuun kun kysyntä puoli puuttuu. Kuka sitten pystyi ostamaan jos tämä nappula oli de-aktivoitu? Toki nämä isot rahastot jotka olivat shortanneet tätä osaketta. Oikea päätös näiden osalta olisi ollut se, mitä tehdään normaalistikin eli kaupankäynnin pysäyttäminen.
Avoimessa markkinassa tulee saada käydä kauppaa ostojen ja myyntien osalta, eikä rajoittaa siten, että toisilla on hieman paremmat säännöt kuin toisilla.
Nyt tuo päätös oli sellainen, että rahastojen annetaan päättää positionsa ilman pelkoa siitä, että aktivistit voisivat ostaa kurssia lisää ylös. Toki rahastot joihin on sijoittanut moni amerikkalaisista eläkeläisistä ja joiden välilliset tappiot ovat miljardiluokkaa, niin se ei silti ole perusteltua pistää Wallstreetbetsiläisiltä ostonappia kiinni.
Toivottavasti jos SEC jakaa jotain sanktioita, niin muistaa samalla näitä halpavälittäjiä. Koska tilastot joita verkosta löytyy myös shorttauksesta, niin tämä on osaltaan myös eräänlaista kurssimanipulaatiota mistä myös Wallstreetbetsiä syytetään.
Oma näkemykseni on, että GameStop tulee romahtamaan ennemmin tai myöhemmin, iso osa yksityissijoittajista tulee häviämään tässä rahaa. Hedge ja muut rahastot tulevat shorttaamisella tienaamaan tästä merkittäviä rahoja, osa raportoi toki tappioista, mutta mukaan tulee uusia toimijoita jotka poimivat hedelmän.
Wallstreetbets ja Nokia
Suomessa saimme kokea myös somen voiman, kun Wallstreetbets halusi lähteä nostamaan Nokian arvoa ylös ja lisää vetoapua antoi Mia Khalifa joka paremmin tunnetaan entisenä pornonäyttelijänä kuin sijoitusneuvojana. Hänen twiittaus omille seuraajilleen oli ytimekäs ja kehotti ostamaan Nokiaa.
Suomessa mm. Kim Väisänen teki Nokialla hyvän tilin, kun hän oli ostanut syksyllä kevyen siivun yhtiötä ja nyt myi Wallstreetbetsin lyödessä tahtia osakkeet pois.
Itse myös myin osan Nokia osakkeista pois kahden eri päivän aikana, molemmilla kerroilla myynti erä oli 250 kappaletta.
26.1.21 myynti tapahtui hintaan 4,16 ja 27.1.21 sain osakkeista vieläkin paremman hinnan 4,45 euroa.
Kyseiset Nokiat olin aikoinaan ostanut 24.10.2019 ja hinta oli tuolloin 3,76 osakkeelta joten pieni tuotto sitä kautta, tosin pitää muistaa, että puolet tuosta hankitusta erästä myin 3.4.20 jolloin hinta oli 2,78 € ja tämä huomioiden, niin kokonaisuus on siis tappiolla.
En olisi Nokiaa myynyt ilman Wallstreetbetsiä, mutta en voinut jättää käyttämättä tilaisuutta kun kohteesta tarjottiin näin roimaa ylihintaa.
Miksi Nokia sitten nostettiin tapetille?
Rehellisesti sanottuna en tiedä ja olen tätä myös miettinyt, että miksi Nokia päätyi Mia ja Reddittin ostosuosikiksi. Kyseinen yhtiö ei kuitenkaan ole kovinkaan shortattu, varsinkin jos vertaillaan GameStoppiin. Yksi vaihtoehto on se, että osa luulee Nokian edelleen tekevän puhelimia ja muistelee näitä entisaikojen kännyköitä joissa kestävyys ja akun kesto oli jotain ihan muuta kuin nykyisissä joka päivä lataukseen ja tiputa kerran käsistä, niin näyttö on paskana luureista.
Oli niin tai näin, niin kiitin ja kumarsin tästä ja laitoin 500 kappaletta myyntiin. Jos ensi viikolla jatketaan 10 % nousuissa, niin siirryn myymään 20 % per myyntierä.
Yhteenveto
Ylilyöntejä tämä viikko tarjosi yllin kyllin, nämä ovat tilanteita joissa täytyy tehdä päätökset suuntaan tai toiseen. Tällä kertaa päätöksen tein myynnille ja sen kanssa on elettävä.
Nokian tapauksessa ei ole näköpiirissä, että kurssi tulisi jäämään tuolle tasolle mihin Reddit jengi tämän hetkeksi aikaa nosti ja tämähän korjasinkin, kiitos näiden Robinhoodien ja muiden toimesta kovasti alas.
Myynneistä tulleita rahoja osittain sijoitin uudelleen Teliaan, jolta tällä viikolla tuli tilinpäätöstietoja.