Fundu katsaus 31.10.2020
Tässä päivitetyt fiilikset Fundusta ja kuinka tämä on itselläni toiminut, sekä onko tilanne parantunut viime kerrasta vai onko jopa menty huonompaan suuntaan.
Aikaisemmat postaukset koskien Fundua voi lukea täältä ja täältä!
Tuorein Fundu katsaus
Eli aikaisemmasta Fundu katsauksesta on kulunut melkein vuosi, joten on varmaan paikoillaan vähän päivittää tätä jos jota kuta kiinnostaisi vertaislainasijoittaminen.
Tarkempi taulukko löytyy artikkelin lopussa, missä näkyy sijoitukset, lainasumma, vuosikorko, alku ja lopetuspäivä oletus, tila sekä saadun rahan kokonaismäärä.
Samalla olen laskenut tähän liitteeksi sen, että mikä oli todellinen korko minkä olen saanut näistä sijoituksista.
Aloitin lainaamisen 7.7.2017 aloitetuilla sijoituksilla ja tämän jälkeen olen lainannut 15 yritykselle rahaa, kumulatiivisesti laskettuna olen pääomittanut yrityksiä yhteensä 1030 eurolla Fundun kautta. Tähän mennessä takaisin on saatu rahaa 645 euroa, joten katsotaan tätä tilannetta seuraavaksi tarkemmin.
Aloitetaan ensimmäiseksi niistä lainoista joiden kanssa tilanne on mennyt, aivan kuten kuuluukin. Selvennyksenä tämä tarkoittaa niitä yrityksiä jotka ovat maksaneet ja suoriutuneet lainoista ajallaan maksamalla lainatun summan korkoineen takaisin.
Onnistuneet
15 lainasta on 4 yritystä joiden tilanne on vielä avoin, eli ei voida tehdä tulkintaa siitä, että tulevatko nämä olemaan onnistuneita (toivotaan) vai ei. Kokonaisuudeksi jää 11 lainaa joissa tilanne on joko maksanut tai perinnässä. Kuten lupasin, niin aloitamme näistä maksaneista yrityksistä.
Yhteensä näitä yrityksiä on 7 kappaletta, tämä tarkoittaa että 7 / 11 antaa luvuksi 63,6 %.
Tuota lukemaa kun katsoo, niin tilanne näyttää todella pahalta koska vain hieman päälle 60 % pienyrityksistä maksaa lainansa takaisin.
Ei panikoida vielä, koska Fundu on mainostanut sekä antanut ymmärtää, että täältä VOI saada parempaa tuottoa kuin osakemarkkinoilta ja sekin toteutetaan korkosijoittamisella. Näissä minun sijoituksissa on ollut korkoprosentit sen verran kovaa luokkaa, että katsotaan miten paljon sitä korkotuottoa on kilissyt omaan kassaan.
Ensiksi katsotaan, paljonko näille on pääomaa annettu ja tämä summa näyttää olevan 435 euroa. Tästä jos katsotaan, että mikä oli ilmoitettu vuosikorko suoraan keskiarvollisesti katsottuna lainan alkuhetkestä, niin lukema maksaneiden kesken on 10,09 %.a. Eli odotuksiin voisi tuotoksi laittaa sellaisen makean 43 euroa sijoitettuun pääomaan nähden ja ei se minusta niin kauhean huono lähtökohta olisi.
Mitä nämä kohteet olivat sitten todellisuudessa maksaneet? Takaisin maksettu summa korkoineen oli…….459,61 €!
Tuottoa kokonaista 24,61 €! Tämä on melko lailla vähemmän kuin 43 euroa. Tämä antaisi tuottoprosentiksi niinkin paljon kuin 5,66 %.a. Tämä luku nyt muodostuu niistä, että paljonko lainattu, paljonko saatu takaisin ja erotus jaettu lainasummalla. Ilmoitettu vuosikorot on ilmoitettu (tuo 10,09 keskiarvo), että jos laina maksetaan kerralla pois vuoden päästä, niin paljonko koron osuus tästä on ja nyt seassa on lainoja, joiden maksuajat ovat vaihtelevia ja lyhennykset lainaan tapahtuneet maksusuunnitelman mukaan, mikä pienentää pääomaa mistä korko uudestaan lasketaan.
Katsoin seuraavaksi mikä on ollut keskimääräinen laina-aika ja tulokseksi sain 301 päivää ja jos tuon jaan 360 päivällä, niin keskimääräiseksi vuosituotoksi tulee 6,76 %.
Toki tuo on paljon vielä jäljessä sitä, mitä vuosikorkolukeman tulisi keskimäärin olla kuponkikoron mukaan mutta aikalailla varmaan vertailtavissa siihen, että pääoma on vähentynyt aina lyhennysten osalta jolloin maksettavan koron osuus on samalla pienentynyt.
Mikäli sijoitus on keskimäärin 100 euroa, tälle odotetaan tuota keskimääräistä vuosituottoa 6,76 %, niin tämä tarkoittaa sitä, että vuodessa tulee 106,76 euroa ja tuotto on 6,76 €. Mitä treidaamisesta olen oppinut, niin tulee hahmottaa tuotto-riski suhde, niin tässä tapauksessa kun voittavia tulee 60 %, niin hävittyjä tapauksia on 40 %.
Joten jos voitan 6 kertaa 10:stä, niin tämä tarkoittaisi tuottoa 6,76 x 6 = 40,56 €, silloin jos haluan päästä +/- nolla tilanteeseen, niin häviävien lainojen ei tulisi olla yli 10,14 euroa tappiolla toteutuessaan. Lainoitettavan yrityksen tulisi joutua vaikeuksiin siinä vaiheessa kun lyhennykset + korot ovat n. 90 % lainoitettavasta summasta.
Katsotaan seuraavaksi, että miten perintään menneissä tapauksissa on todellisuudessa käynyt.
Perinnässä olevat Fundu lainat
Kun äsken laskettiin, niin 36 % yritysasiakkaista on jättänyt lainan maksamatta osittain tai lähes kokonaan ja ovat perinnässä. Tämän seurauksena rahojen takaisin saaminen kokonaisuudessaan on todella pieni ja omassa kirjanpidossa nämä ovat jo menetettyjä rahoja.
Paljonko olen näille yrityksille lainannut? Summa näyttää 355 € ja tässä on ensimmäinen huomio verrattuna maksaneisiin. Maksaneille keskimäärin tuli lainattua 62 euroa, kun perseilleen asiansa hoitaneille yrityksille lukema oli 88 euroa. Tämä ei kuulosta paljolta, mutta on kuitenkin 43 prosenttia suurempi ja näin ollen se on nostanut kohde riskiä merkittävästi.
Paljonko olen saanut takaisin? 
Takaisin nämä yritykset ovat lainojaan maksaneet kokonaisuudessaan 75,19 €, mikä tarkoittaa sitä, että pelkästään pääomaa on saamatta 279,81 € ja silloin ei olisi edes saatu riskin tuomaa korkoa.
Näiden osalta keskimääräinen laina-aika olisi ollut 469 päivää, mikä eroaa myös huomattavasti maksaneiden ryhmästä joiden maksuaika oli 168 päivää lyhempi.
Käyttämällä samaa logiikkaa kuin maksaneiden osalta, niin keskimäärin vuosituotto asettuisi – 60 % ja sen enempää ei tarvitse laskea jotta tajuaa, ettei tämä muodostu enää ikinä kannattavaksi tavaksi sijoittaa.
Fundun vastuu
Sijoittaja kantaa aina viime kädessä vastuun siitä, että mihin sijoittaa ja rahansa laittaa. Fundu toimittaa ja tarjoaa alustan lainanantajan sekä lainanhakijan välillä. Kuten useammat yritykset vertaislainojaan tarjoavat, niin näistä poiketen Fundu on erikoistunut yrityksiin.
Fundun tehtävänä on katsoa, että sellaiset yritykset joiden edellytys lainan takaisin maksamiselle olisivat hyvät, ainoastaan tulisivat tarjolle. Mitä olen heidän edustajien kanssa keskustellut, niin nykyään ei edes välttämättä vaadita vakuuksia esim. yrittäjän henkilökohtaiselta puolelta niin paljoa kuin aiemmin tai edes ollenkaan.
Tämä aiheuttaa nopeasti tilanteen, että ”minulla on idea, sinulla on rahat ja jos idea ei toimi, niin menetät rahat mutta jos idea toimii, niin saat esim. 10 % koron pääomalle”.
Eli toisin sanoen lainaajana näissä tapauksessa kannan yrittäjän riskin, mutta en voi vaikuttaa tähän ollenkaan. Näin ollen Fundun tulisi toimia aggressiivisesti lainojensa kanssa, eli jos lainanottaja ei maksa lainojaan, niin he ajavat asiaa oikeusteitse ja silloin taustalla tulisi olla jonkinlaiset vakuudet, mitkä voidaan realisoida tarvittaessa.
Mutta näiden omien neljän kokemuksen mukaan, niin olen allekirjoittanut muistaakseni kolme kertaa haasteluvan, että rahoja voidaan hakea oikeusteitse. Tämä vaihe on sinänsä minusta ihan turha, koska eiköhän lähtökohta ole se, että ne jotka lainaavat kohteelle, ovat ja tulisi olla lähtökohtaisesti valtakirjan antajana tämän kaltaiseen prosessiin.
Käyn seuraavaksi oman ajatukseni sille, että miksi Fundu ei näin toimi.
Fundu toimii kuin pankki!
Itse asiassa ei toimi, yhtäläisyys pankin ja Fundun välillä ovat ainoastaan siinä, että molempien kautta on yrityksen mahdollista saada lainaa. Siinä yhtäläisyydet sitten ovat ja huom. he eivät ole ilmoittaneet olevansa pankki vaan uudenlainen tapa saattaa raha ja rahan tarvitsijat kohtaamaan.
Kun pankki lainaa rahaa yritykselle, niin kenen rahaa se lainaa? Teoriassa omiaan, vaikka lainan takana on pankkiin talletetut pääomat, mitkä eivät kuulu pankille vaan tallettajille. Se mitä pankki tekee kun se tämä lainaa yritykselle on liiketoimintaa, missä pankki ”lainaa” tallettajilta summan, minkä tämä lainaa eteenpäin ja tällä erotuksella tekee tuottoa itselleen ja omistajilleen.
En mene nyt siihen tarkemmin, että pankki luo rahaa tyhjästä jne. mitä lainan myöntämisen yhteydessä tapahtuu vaan käytännön tasolla, että kenen rahaa tämä lainaa. Tästä syystä vaikka asiakas olisi kuinka hyvä tahansa, niin suurimmaksi osaksi pankki vaatii jotain takeita sille, että jos paska osuu tuulettimeen, niin he saavat ainakin osansa takaisin.
Suomeksi tarkoittaen kun yritys lainaa pankista, niin lainan myöntäjä on pankki joka varmasti haluaa omansa takaisin, koska heillä on tästä summasta vastuu tallettajiin päin. Pankki tekee tällä eteenpäin lainaamisella tuottoa esim. perimällä korkoa jossa huomioituna riski, maksattamalla lainanottajalta nosto ja suorituskuluja. Varmistamalla, että kaiken tämän takana on jotain, mikä takaa sen että rahat tulevat takaisin, esimerkiksi reaalivakuus asunnon muodossa. Tästä syystä ei ole missään nimessä suositeltavaa lähteä takaamaan ketään liiketoiminnassaan, jos itse omistaa reaaliomaisuutta ja lainaajan tila ei ole riittävä. Koska takaaja on se, joka varmistaa pankin rahojen saatavuuden jos lainaaja ei velvoitteistaan suoriudu ja pahimmassa tapauksessa tämä reaalivakuus menee myyntiin ja se voi olla vaikka oma koti.
Mites Fundu?
Lainaa lukuun ottamatta, niin taustalla tilanne on toinen. Fundu ei lainaa omia rahoja, Fundu ei edes lainaa sijoittajiensa rahoja, ei edes silloin kun käytetään heidän Allocator palvelua. Sijoittaja on se joka lainaa rahaa, eikä Fundulla ole mitään tekemistä tämän kanssa. He tarjoavat palvelun, mitä kautta voi päästä omista rahoistaan eroon.
Koska Fundu on osakeyhtiö, niin mistä he tekevät rahansa jos eivät lainaa. Finderin tuloksia kun katsoo, niin rahaa tämä yritys ei näytä tekevän koska viimeisellä 2019 päättyneellä tilikaudella tekivät 800 000 euron liikevaihdolla 1,3 miljoonan tappion.
Onko tuo tappio seurasta siitä, että yritykset eivät ole pystyneet maksamaan velkojaan? Ei ole, se on selitys sille, että yrityksellä on enemmän kuluja kuin on tuloja. Tulot ovat nuo 800 000 euroa, eikä siinä ole todennäköisesti euroakaan lainakorkotuloa heidän kauttaan lainaavien yritysten osalta.
Liikevaihto on koostunut palvelumyynnistä mitä Fundu on tarjonnut asiakkailleen, mutta keitä ovat nämä asiakkaat? Sijoittajat varmaan, koska he sitä rahaa palvelun kautta työntää yrityksille. Mikäli tämä oli yhtään sinne päin, mitä olisit vastannut, niin sijoittajat eivät todellakaan ole Fundun asiakkaita vaan yhteistyökumppaneita. Fundun asiakkaita ovat yritykset, jotka lainaavat heidän kauttaan rahaa ja kun he tarjoavat tätä lainarahaa yrityksille, niin he todellisuudessa tarjoavat yrityksille markkinapaikkaa missä yksityiset sijoittajat voivat sijoittaa lainoihin.
Tälle markkinapaikalle pääseminen maksaa yritykselle rahaa ja siitä muodostuu Fundun liikevaihto. Minulla ei ole tietoa, että paljonko he laskuttavat tästä pääsystä.
Tehdään arvio, mitä tietoa ovat itse jakaneet Fundun omassa blogistaan. Sieltä löytyy otos, että heidän kauttaan myönnettiin vuonna 2018 12,5 miljoonaa euroa lainoja ja kun vuoden 2018 liikevaihto oli 639 000 euroa sekä lainakierroksia oli blogin mukaan 106 kappaletta. Silloin voidaan laskea, että per asiakas Fundu otti palkkioita 6028 euroa ja keskimääräinen laina oli 118 000 euroa.
Tämä tarkoittaa, että Fundun kulu lainalle on 5,1 % haettavasta lainanmäärästä, todennäköisesti heillä on jokin kiinteä ja prosentuaalinen palkkio mutta keskimäärin näyttäisi olevan näin.
Samassa blogissaan he ilmoittavat, että taustalla on myös institutionaalisia sijoittajia ja mm. Lähitapiola on yksi tai taitaa olla suurin omistajakin taustalla. Tämä tarkoittaa sitä, että mukana on tapauksia missä iso rahalaitos tekee virallisen lainan, mutta tälle järjestelylle haetaan juniorlaina Fundusta. Tällöin konkurssitilanteessa päälainan antajalle haetaan osuus ensimmäisenä ja juniorlainan saajat viimeisenä, ennen toki omistajia.
Tämä ei yksityisen pienlainaajan kannalta ole hyvä juttu, kun isot vie parhaat hakemukset päältä ja tasaavat omia riskejään pienlainaajan kustannuksella. Tämä todennäköisesti on syy sille, että miksi Fundun palvelussa ei käytännössä koskaan ole 1-2 lainakierrosta avoinna ja tätä kirjoittaessa siellä ei ole yhtään tapausta.
Se isoista pelureista ja palataan pienlainaajaan takaisin, eli jos lainaan yritykselle rahaa ja tämä jättää maksamatta, niin paljonko todellisuudessa on Fundun intressi hakea oikeusteitse velkapääomaa heidän kauttaan sijoittajilleen? Aivan, ei heillä ole oikeastaan mitään intressiä ja siihen on kaksi merkittävää syytä.
- Heillä ei ole omaa rahaa kiinni euroakaan lainoissa
- Asiakas saattaa olla tulevaisuudessakin heidän asiakas, jos tämä perustaa uuden yrityksen.
Toisin sanoen, näiden omien maksamattomien tapausten kanssa, niin Fundulla ei ole mitään riitaa näiden yritysten kanssa. Toki se riski siellä on, että jos maine menee siihen, että sijoittajat menettävät rahojaan, niin piensijoittajia ei tule enää mukaan ja tällöin on taas se riski, että ainakin osittain liiketoimintamalli kokee kolauksen.
Fundu tosin kertoo, että heillä on validoitu malli jonka mukaan he tarkastelevat riskejä ja tätä on tilastoitu 59 000 osakeyhtiön tiedoilla. Nämä 59 000 ei siis ole asiakasmäärä joka heidän kauttaan on kulkenut, vaan tarkoittaa sitä, että he ovat katsoneet ja analysoineet muutaman yhteneväisen kohdan näiden yritysten kohdalta, mitkä korreloituvat konkurssin kanssa.
Eiköhän totuus ole kuitenkin se, että yritykset jotka Fundun ja muiden vastaavien palveluiden kautta lainaa hakevat, eivät sitä saa perinteisestä pankista. Tällöin kun validoitumalli heijastaa menneisyyteen ja todennäköisesti ilman lainanhakijan sen perinteisempää tilannekartoitusta päätös korosta tehdään yrityksenkin osalta vanhojen tietojen pohjalta.
Tosin korko esitys tässä tapauksessa on markkinointikikka sijoittajille, Funduhan ei tästä korosta hyödy ja heidän intressissä on saada yritys markkinapaikalle ja laina täyteen, jotta saadaan asiakasta laskutettua. Tästä osoituksena on se, että miten on vuosikorot selkeästi tulleet alas esim. vuodesta 2017.
Yhteenveto ja taulukko
Pahoittelut lukija, että tämä artikkeli lähti ”käsistä” koska tarkoitus oli pitää se suppeana, mutta nyt vei näppäimistö käyttäjää sen verran paljon, että tekstiä tuli enemmän sekä laajemmin mitä oli tarkoitus.
Yhteenvetona, niin onko tämä kannattavaa? Tulosten valossa, niin kannattavaa tämä ei ole ainakaan pienlainaajan kannalta. Yllä on varmaan osaltani riittävästi syitä, että miksi en näe tässä mallissa järkeä.
Vaikka Fundun sivulla puhutaan isoista tuotoista ja hyvin hajautetulla salkulla saavutetaan 6-8 % vuosituotto ja kyllähän omilla raporttisivuillakin on tieto, että vuosittainen bruttotuotto olisi hieman päälle 7 %.a.
Osaltani totuus on ainakin se, että rahaa on lainattu yhteensä 1000 euroa, täysin takaisin maksettuja rahoja on tullut 459 euroa, maksamattomia rahoja on jäänyt saamatta 280 euroa(ilman korkoa) ja avoimena on vielä 4 lainaa, joiden tilanne on nyt vielä hyvä, mutta tulevaa ei tiedä kukaan.
Todennäköisesti Fundu ei sijoittajaraportissaan kirjaa luottotappioita kovinkaan helposti, koska nämä maksamattomat tapaukset ovat statuksella ”myöhässä”, mikä tarkoittaa sitä, että tämä raha voi olla vielä tulossa, vaikka muutama yritys on asetettu konkurssiin ja varmasti sitä rahaa ei sieltä ole tulossa.
Kannattaako sijoittaa vertaislainoihin?
Minusta ei kannata, koska vertaislainoittaja ei ole sijoittajan (ellei ole tarpeeksi suuri esim. instikka) puolella. He myyvät alustaa, josta yritykset ja miksei myös henkilöt voivat hakea rahoitusta. He hoitavat rahat perille ja takaisin maksu tapahtuu heidän kauttaan. Mikäli takaisin maksusta tulee ongelmia, niin yritys näiden rahojen takaisin saamiseksi ei ole välttämättä kovin suuressa prioriteetissa.
Onneksi itse lähdin pienellä summalla aikoinaan liikkeelle ja halusin katsoa, kuinka tämä toimii ja nyt voi todeta, että ei taaskaan ollut helppoa rahaa tiedossa.
Tätä kun lukee, niin voi saada sellaisen käsityksen, että Fundu on toiminut väärin. Korostan, että Fundu ei ole toiminut väärin missään nimessä, ei eivät mainosta takuutuottoa vaan kertovat mistä on kyse.
Miten he voisivat tätä toimintaa oikeasti tehdä avoimeksi, olisi se, että pitäisivät näkyvämmin kirjaa heidän kauttaan myönnetyistä lainoista.
Esimerkiksi näin: Portaalin kautta myönnetyt lainat, päättyneet lainat, avoimena olevat lainat, lainat jotka myöhässä 14 pv ja yli 30 pv. viimeisenä lainat joiden maksu on myöhässä yli 3kk, koska näkisin, ettei nämä maksa oikeasti enää perinteisellä mallilla takaisin lainojaan.
Kaikista toivottavaa olisi, että näkyvissä olisi kappalemäärät ja eurot, silloin tämä tulisi aidosti avoimeksi kaikille ja myös sijoittajat voivat aidosti haarukoida riskiä. Nyt prosentit ilmoitetaan, varmasti oikeisiin lukemiin perustuen, mutta todennäköisesti malli ja tulkinta, ei ole ilman lukemia ymmärrettävissä.
Vaikka taustalla on omistajana Lähitapiola joka tunnetaan vakuutusyhtiönä, niin tämä ei yksityissijoittajan kannalta tarkoita yhtään mitään. Nopeasti ajatellen tästä on heille minusta enemmän brändillistä haittaa, kuin hyötyä jos kaltaiseni kokemusperäiset kirjoittajat enemmänkin asiasta kirjoittaisivat.
Minusta järkevämpi tapa mikäli yrityslainat kiinnostaa on sijoittaa näihin erikoistuneisiin rahastojen tai ETF:ien kautta. Mikäli taas haluat tai koet, että tämä on suorempaa toimintaa ilman ”välikäsiä” auttaa ja lainoittaa yritystä, niin suosittelen ennemmin sen rahan viemistä suoraan kyseiseen yritykseen ja teette vaikka velkapaperin vessapaperiin, mihin voi sitten edes pyyhkäistä perseen lopuksi.
Taulukko:
Tämä artikkeli perustuu omiin kokomuksiin, havaintoihin ja ei ole sijoitussuositus millään tavalla.