Osingot missä olette?
Olen tiedustellut markkinoilta, että osingot missä olette? mutta markkina ei ole antanut muuta vastausta kuin korona karanteenissa.
Kun olen omaa strategiaani lähtenyt aikoinaan rakentamaan, niin en osannut ottaa huomioon tätä, että pandemian kohdatessa myös osingot jäävät nopeasti karanteeniin, kun yhtiökokouksia ei voida viedä maaliin sovitussa aikataulussa.
Sijoittajat jotka siis kyselevät, että osingot missä olette? niin oikea vastaus voisi olla, että ihan yhtiökokouksen päässä. Milloin yhtiökokous sitten on? niin se on toinen juttu. Osakeyhtiölaki kuitenkin velvoittaa pitämään yhtiökokouksen viimeistään kuusi kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen.
Pörssiyhtiöistä suurella osalla tilikausi taitaa olla vuoden loppu joten, kesäkuun loppuun mennessä tulisi yhtiökokous olla järjestetty.
Miksi oma osinkoihin perustuva strategia kusee
Olen aloittanut kunnolla sijoittamisen finanssikriisin aikoihin jolloin yhtiökokoukset järjestettiin ihan normaalisti aikataulujen mukaan. Yritin katsoa Googlesta, että onko aikaisemmin ollut tilannetta jotta pandemian takia on jätetty yhtiökokouspitämättä. En löytänyt mitään artikkelia asiaan liittyen, joten tilanteena saattaa olla todella harvinainen.
Toinen kysymys on se, että todennäköisesti Espanjantauti pisti yhtiökokouksia jäihin mutta olisinko noin sata vuotta sitten tapahtuneen poikkeuksen takia tehnyt merkittäviäkin viilauksia strategiaan? Vastaus on, että en olisi ja en usko, että kukaan muukaan olisi.
Vaikka nyt kyselen, että osingot missä olette? niin tänäkin vuonna tulee osinkoja ja on jo tullutkin, mutta kokonaissummassa tulee todennäköisesti tekemään niiauksen.
Ovatko osingot vaarassa?
Tässä asiassa on minusta muutama lähtökohta, mitä tulisi miettiä. Ensinnäkin, että kauanko tämä tilanne kestää. Tämä on minusta aivan avain asemassa, koska pitkittyneenä tämä aiheuttaa eniten vahinkoa ja yritys ei luonnollisesti voi jakaa voittovaroja jos tämä nostaa riskiä liiketoiminnan jatkuvuudesta.
Toinen on tietysti yrityksen oma taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden kassavirta. Esimerkkinä Finnair, jossa on kalliit konevuokrat ja kiinteät kulut olivat koneet ilmassa tai ei. Vaikka heillä on kassatilanne hyvä, niin ei tässä kohtaan vain voi lähteä jakamaan rahaa omistajille kun kassavirtaa ei tule sisään ollenkaan.
Uskon siis siihen, että kun tilanne rauhoittuu, ehkä siinä touko-kesäkuun aikana, niin yhtiökokoukset pidetään ja osingot irrotetaan maksuun yrityksen tulevaisuuden näkymät huomioon ottaen. Pahoin pelkään, että osinkoja tullaan vielä leikkaamaan paljon ja leikkaus voi olla jopa 50 %.a mitä siis tänä vuonna maksetaan viime vuoden tuloksesta.
Tämä tekee ”vahinkoa” omalle salkulle, koska näitä varoja olisin sijoittamassa uudelleen. Mikäli eläisin nyt passiivisilla tuloilla, mihin oli teoriassa mahdollisuus helmikuun aikana, niin tämän myötä olisin pienissä ongelmissa. Koska muuttuneessa tilanteessa olen jälleen laskennallisesti jäljessä tätä tavoite rajaa.
Osingot missä olette? Milloin tulette? ja kuinka isolla ryhmällä? jää lähitulevaisuuden asiaksi.
Yhteenveto
Kun puhutaan passiivisilla tuloilla elämisestä, niin korona antaa tässäkin asiassa hyvän opetuksen. Asiat joita osattu edes ajatella tai odottaa, voivat silti toteutua. Tästä johtuen ainoa mihin sijoittaja passiivisia tuloja hakiessaan voi varautua on hajauttaa sijoituksiaan eri omaisuuseriin ja rakentamalla puskuria.
Esimerkkinä henkilö jolla on 1500 euron kulut, tarvitsee siis 1500 nettona osinkoja. Mikäli hänen nettotulot ovat juuri tuon 1500, niin tämä vie hänet nopeasti epätoivoon jos jotain odottamatonta tapahtuu. Tämä ei edes tarvitse koronaa vaan ihan normaalia vuosivaihtelua yrityksen tuloksesta. Tässä hyvänä esimerkkinä vaikka Nordean osinkoleikkaus joka vaikutti suoraan myös Sammon osinkoon.
Mikäli esimerkkihenkilöllä on puskurivara 20 prosenttia, niin tällöin netto osinkojen tulisi olla 1875 euroa. Tästä jos otetaan 20 % pois, niin hänelle jäisi 1500 euroa nettona. Tämän jälkeen tilanne olisi se, että jos osinkoihin tulisi leikkausta, niin hän silti saisi kulujen verran. Toisaalta jos osingot pidettäisiin samoissa, niin tästä ei ole sijoittajalle mitenkään haittaa vaan hän pystyisi erotuksella hankkimaan lisää osakkeita ja siten parantamaan omaa osinkovirtaansa.
Omassa tilanteessani olen pohtinut ajatusta siten, että pitäisikö siinä vaiheessa kun siirtyy vapaaherraksi olla säästössä 12 kuukauden kuluja verran nopeasti likvidiksi muutettavaa omaisuutta? Toki ei tarkoita sitä, että käteisenä, mutta esim. jakona kolmen kuukauden varat säästötilillä. kuuden kuukauden rahat lyhyessä korossa ja loput kolme olisivat kulta/hopea sijoituksissa.
Tällä tavoin tietää ainakin vuodeksi eteenpäin, että miten tuloja on virtaamassa. Omassa tapauksessa puhun asiaa siis sijoitusyhtiön näkövinkkelistä, joten henkilökohtaisesti pitäisin normaalisti kiinni vaurastumisen kultaisesta säännöstä, missä pitää olla oma henkilökohtainen puskuri kunnossa. Sijoitusyhtiöstä nostaisin käytännössä palkkaa ja lainanlyhennystä, mikä tulisi ensisijaisesti tuolta säästötililtä.
Mitä ajatuksia tällainen järjestely herättäisi?
Onko Korona aiheuttanut ongelmia sijoitusmielessä?
Näistä olisi mukava kuulla ja varsinkin, että miten muut ovat asiaa lähestyneet varsinkin niiden osalta joilla taloudellinen riippumattomuus on se tavoite.