Sijoittaminen 2022

Varmaan merkittävästi kiinnostavin lukema on se, että mihin tulokseen sijoittaminen 2022 sitten päätyi?

Sijoittamisen vuosi tulos 2022 oli omassa pääsalkussani, mihin täällä pääsääntöisesti viittaan tappiollinen -3,78 % verran. Koska vuosi oli tappiollinen, niin vuoden tulokseen ei voi mitenkään olla tyytyväinen.

S&P500 indeksin tulos vastaavalla ajalla oli -18,86 % ja Helsingin osingot uudelleen sijoittava kokonaisindeksi oli miinuksella -12,13 %. Olen tasapuolisen vertailun takia ottanut kaikki prosentit Nordnetin järjestelmästä, koska käytän Nordnettia omassa sijoitustoiminnassa.

Koska oma portfolio koostuu pitkälti 50/50 amerikkalaisista ja suomalaisista osakkeista, niin vertailu indeksini olisi tässä tapauksessa suoriutunut n. -15,5 % tuloksella. Viime vuonna, kun pohdiskelin, että onko indeksi helppoa voittaa, niin tänä vuonna se oli, mutta voittamisesta jää karvasmaku siinä mielessä, että omakin salkku teki hieman tappiota.

Omassa, viiden vuoden periodin seurantajaksolla, keskimääräinen vuosituotto on nyt 5,9 % vuodessa. Mikä jää jälkeen pörssin noin 7 % pitkän aikavälin vuosituotolle.

Syyt tappioon?

Kuten poliitikot, niin syiksi voisi nostaa omiin ongelmiin Venäjän aloittaman sodan vaikutukset osakekursseihin ja sitä kautta oman salkun negatiiviseen kehitykseen. Ehkä tai ei vain ehkä, niin Venäjän hyökkäys oli triggeri mitä ei olisi kaivattu tähän kohtaan sijoitus uraa, kun koronan vaikutuksista oltiin hyvin selviämässä ja maailman oli vähän avautumassa. Tätä kautta oli kursseille hyvää nousua tiedossa.

Toki eiköhän inflaatio olisi joka tapauksessa nostanut päätään Venäjän hyökkäysestä huolimatta, mikä olisi ajanut keskuspankit koronnostoon ja tämä olisi ollut myrkkyä varsinkin kasvuosakkeille mitkä ovat viime vuosina ajaneet indeksejä vastaavasti ylös.

Oli markkinoilla tilanne mikä tahansa, niin sijoittamisessa on kyse kuitenkin omasta tekemisestä ja sitä kautta syyllinen voittoihin ja tappioihin on lähtökohtaisesti itsessä, enkä voi omasta tuloksesta syyttää kuin itseäni vaikka en missään nimessä ole pettynyt tulokseen sen negatiivisesta tuloksesta huolimatta. Pitää muistaa, että viimeiset reilu kymmenenvuotta on antanut ihmisille ja ehkä nuorille sijoittajille sen kuvan, että kurssit menevät jatkuvasti ylöspäin.

Vuosien mittaisessa trendissä indeksit menevät ylös, joten siinä mielessä näin tapahtuu, mutta ajanjakson sisällä voi olla ja onkin paljon heilahtelua.

Omat osakevalinnat ovat siis suuressa roolissa, kun tulee miettineeksi tappioita. Salkussani oli sellaisia kohteita mistä luovuin vuoden aikana kuin esim. Fortum. Fortumin kanssa lähdettiin vuoteen 26,99 euroa ja kun myin ne salkusta 1.8.2022 niin hinta oli 11 euroa osakkeelta. Toki tulee muistaa, että tein pääsalkusta myyntejä ennen Venäjän hyökkäämistä esim. Tammikuun lopulla hintaan 24,43. Helmikuussa myin sitten kahdesti 22,47 ja 18,31. Näiden myyntien osalta salkusta lähti karkeasti kolmasosa, sitten myin vielä toukokuussa hintaan 17,365 jäljellä olleesta potista neljänneksen, kunnes elokuussa lähti kaikki loput tuohon 11 euron hintaan pois.

Tulihan tuossa vielä Fortumilta osingotkin keväälle, mikä hieman kokonaistappiota lieventää. Olin omasta mielestäni sinänsä hajuilla Fortumin osalta, että se oli tuohon päälle 20 euron hintaansa nähden kallis ja siksi sitä olin keventänyt. Keventäminen oli tosin jo alkanut 2021 loppuvuodesta kun marraskuussa ja joulukuussa kevensin ensimmäisiä kertoja Fortumia.

Vuoden aikana kovia tippujia oli mm. Intel joka on vuoden aikana tullut alaspäin 48,7 % ja itse tähän putoavaan puukkoon tartuin maaliskuussa 2022 ja ensimmäiset ostot osuivat hintaan 50,85 $. Vuoden loput ostot suoritin elo/syyskuussa yhteensä kolme kertaa ja näiden ostojen keskimääräinen hinta osui 31,5 $ osakkeelta. Toki siitäkin hinnasta on jo valuttu reilu 16 % alaspäin, mutta uskon kuitenkin Intelin kääntävän tilanteen vielä kannattavaksi ja hinnan korjaavan piakkoin ylös.

Todella inhottavasti on kurssi lasku osunut myös Annaly Capital Managmentin (NLY) osakkeeseen, joka operoi MREIT sektorilla. Tämän kurssi on tullut alas vuoden aikana 33 % verran, mutta tässä kun huomioidaan osingot mukaan, niin tappio on ”enää” 22 % luokkaa.

NLY, kuten myös REIT ja kiinteistöjen osalta muutenkin ongelma on kohonnut korkotaso, tämä heikentää näiden tasetta ja mm. yrityksen oman lainan hintaa. Tosin oletettavaa on, että näiden arvo taas nousee, kun saadaan korkeammalla korolla lainaa markkinoille ja omat hankintakustannukset laskevat yleisen korkotason laskun myötä. Jenkkikohteiden osalta tuottoa on taas tullut jonkin verran dollarin vahvistumisesta suhteessa euroon, tämä on varsinkin osinkojen myötä ollut positiivista.

Euron arvo on vuoden takaiseen nähden noin 6 % alempana, mutta vuonna 2022 käytiin jopa 15 % laskussa. Tämän takia en ole ollut loppuvuonna kauhean innokas ostamaan jenkkipörssistä kohteita, mutta eiköhän tämä syksystä valloilla ollut tilanne tule jatkumaan ja jatkossakin dollarin arvo halutaan pitää euroa jonkin verran matalammalla.

Mitä hyvää?

Hyvää vuonna 2022 on ollut erityisesti osinkotavoitteen toteutuminen. Kun 2021 vuoden osinkokatsauksen jälkeen pohdin tavoitetta vuodelle 2022, niin silloin muodostui ajatus tasaluvusta 24 000 eli 2 000 euroa per kuukausi.

Toki silloinkaan ei tavoite ollut, että tasaisesti 2 000 euroa tulisi tilille vaan lähinnä vuoden osinkopotin, jos jakaisin kuukausilla, niin paljonko se sitten antaisi ulos. Vuonna 2022 osinkoja tuli tilille yhteensä 28 378 euroa, mikä ylitti tavoitteen lopulta selvästi.

Osingoista merkittävimmän boostin antoi toki kotimainen vakuutuskonserni Sampo mikä maksoi ruhtinaallisen osingon sen myötä, kun Nordean osakkeet oli saatu myytyä pois. Toinen vahva osingon maksaja oli toki myös Nordea, mutta myös ulkomaalaiset osinkohirmut kuten Prospect Capital, Annaly Capital tai AGNC joiden osinko virta oli yhteensä 8 500 euron suuruinen.

Ensi vuodeksi tulee katsoa uutta tavoitetta, mutta todennäköisesti päädyn siihen, että pyritään pitämään tuo taso minkä vuosi 2022 asetti rimaksi. Koska 2023 ei Sampo tule jakamaan samanlaista osinkoa ja taantuman edetessä on iso riski, että osinkojen leikkauksia olisi tulossa ainakin osalle yhtiöistä. Tätä varten olen nyt pyrkinytkin ennemmin lisäämään kohtuu hinnalla osinko aristokraatteja salkkuun kuin näitä ison osinkotuoton omaavia REIT kohteita.

Yhteenveto

Eli en ole pettynyt, vaikka kokonaistuottona tuli otettua kuokkaan, positiivisena juttuna se. että indeksi tuli päihitettyä ja hieman lisää hyvää fiilistä sai siitä, että Inderesin mallisalkku jäi -28 % tuottoon mikä siis tarkoittaisi toistamiseen tappiota indeksille. Kertoo jotain näistä muutamista vuosista, että haasteita on ollut ammattilaisillakin.

Vuodesta 2023 odotan tuottojen osalta hieman parempaa, oletettavasti osinkovirta on kuiteinkin päälle 25 000 euroa mikä tuo jo joitakin positiivisia prosentteja ensi vuodelle. Osinkojen osalta seuranta ennuste on 23 700 euron luokkaa, mikä tarkoittaisi yli 5 tuhannen euron tiputusta. Syynä tässä on se, että esim. Sammon osuutta en laske ennusteiden kokonaisosingon suuruisena vaan ainoastaan ”2,10 euron” suuruisena. Todennäköisesti Sammon osinko tulee olemaan tuota suurempi, kun tämä lopulta maksetaan suunnilleen kesäkuussa.

Nordeasta odotan päälle 0,70 euron osinkoa ja kyse on sitten siitä, että paljonko tuo ylittyy. Tätä tukee ainakin se tosiasia, että korkojen nousulla on positiivinen vaikutus ja Nordea on ostellut aktiivisesti omia osakkeitaan, jolloin osakekohtainen tulos ja osinko jakautuvat harvempiin kappaleisiin.

Näillä mietteillä vuoteen 2023!