Liikkuminen 2020
74 se on se lukema, miten monta kertaa olen käynyt vuonna 2020 kuntosalilla. Koronan aikaan oli merkattuja treenejä 16 kappaletta, mitkä ajoittuivat maaliskuun alusta toukokuun alkuun. Tuona aikana pidin kuntosali treenaamisesta taukoa ja treenasin pääsääntöisesti kotona.
Golfia tuli kierrettyä ainoastaan 6 kierrosta kesän aikana ja tätä pitäisi parantaa ensi vuoden osalta, jotta saisi pelin kulkemaan paremmin ja varmemmin. Vuodelle 2021 keväälle olen suunnitellut, että ottaisin kuntasaliohjelman mikä tukisi erityisesti golfissa tarvittavia lihaksia ja liikeratoja.
Ajaksi muutettuna liikkuminen karkeasti tarkoittaisi 110 tuntia ja tämä jos jaetaan 52 viikolla, niin saadaan 2,11 tuntia, mikä on minuuteiksi muutettuna 126,9. Tämä tarkoittaa sitä, että jos suositus on, että liikuntaa harrastettaisiin 150 minuuttia viikossa, niin oma suoritukseni jää ankarasti tästä jälkeen.
Osaltani kyllä täyttyy suositus kuntosaliharjoittelun osalta, mutta tämä ei täytä hengästyttävän liikunnan osalle ajateltua suositusta.
Kuntosalilla ollessani pidän tärkeänä, että mukana ovat kuulokkeet joiden kautta voin kuunnella kirjaa samalla kuin treenaan. Toinen tärkeä seikka omassa treenaamisessa on treeninaikainen BCAA juoma ja treenin jälkeen palauttava proteiinijuoma. Treenatessa ja treenin jälkeen on tärkeää huomioida riittävä proteiinin saanti elimistölle, että se voi paikata lihakset valmiiksi seuraavaan treeniin.
Kummatkin lisäravinteet olen itse hommannut pääsääntöisesti Fitnesstukku.fi verkkokaupan kautta, heillä on kattava valikoima oikeastaan kaikkea mitä kuntoiluun tarvitsee. Suosittelen kokeilemaan eri makuja, että mistä löytää itsellensä sen sopivimman. Mikään ei ole inhottavampaa, kuin juoda jotain mikä maistuu omaan makuun ihan kuselta. Omat suosikit BCAA mauiksi on vesimeloni ja omena, eikä ole varmaan yllätys, niin näissä harvoin cola maistuu oikeasti kokikselle vaan enemmän väljähtäneelle Lidlin Siti juomalle.
Proteiinijauheissa olen suosinut neutraaleja makuja esim. mansikkaa tai vaniljaa. Viimeksi olen kokeillut suklaanmakua, mutta tämä ei minusta vedä vertoja ensimmäiseksi lueteltuihin vaihtoehtoihin.
Näissäkin parasta on kokeilla sitä, mikä itselle tuntuu parhaimmalle ja jatkaa sen kanssa myös myöhemmin.
Tilaamalla linkkien kautta tuet tämän blogin ylläpitoa ja siitä kiitos jo etukäteen.
Liikkuminen on ylipäänsä hyvin tärkeää ihmisen toimintavarmuuden kannalta, tämä pitää pääkopan ja kropan kunnossa. Mieli on virkeämpi ja voi tällöin henkisesti paremmin, todennäköisesti sijoituksien analysointi sekä muu tarkastelu on helpompaa suorittaa, kun pääkoppa toimii paremmin.
Kropan osalta liikunta ehkäisee tapaturmia ja auttaa niissä palautumisessa, tallainen kuitenkin tulee eteen.
Oma tavoitteeni ei ole liikunnan osalta sen suurempi, kuin vain jatkaa aktiivista liikkumista. Talvipakkasten saavuttua salille ei ole asiaa, mutta onneksi runsas lumen tulo on pitänyt ainakin kolaamisen myötä itseni liikkeessä ja vihdoin huonon viime talven jälkeen on jälleen hiihtokelit kunnolliset.
Tärkeintä on kuitenkin huolehtia siitä, että liikkuu, syö ja lepää kunnolla, että pysyy terveenä sekä fyysisesti ja henkisesti.
Liikunta suoristuksen jälkeen varsinkin Fitnesstukun tuotteilla pääsee hyvään palautumiseen.
Paasto
Omassa muussa ruokailussa tapahtui 2020 keväällä muutos, kun siirryin ruokailussa 16-8 paaston piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että 16 tuntia vuorokaudesta ollaan syömättä ja 8 tunnin aikana hoidetaan kaikki ruokailut.
Halusin tämän ottaa käyttöön kun korona rajoitukset käynnistyivät, koska olin tämän kokeilemista pohtinut siitä lähtein kun sain luettua Timothy Ferrisin kirjan Titaanien työkalut, joka muuten löytyy Adlibriksestä kohtuulliseen hintaan ja on paastoamisesta kiinnostumattomallekin kiinnostavaa luettavaa erilaisten haastateltavien osalta.
Koska tiesin, että etätyöt tulivat olemaan se juttu keväällä, niin tätä oli parasta testata tässä kohtaan kahdesta syystä. Sortuminen syömään lähtemisestä ennen aikoja ja en ollut täysin varma miten keho tähän reagoisi. Voin sanoa, että kaksi ensimmäistä päivää oli ihan helvettiä. Nälkä oli aivan valta kun normaalisti olin tottunut siihen, että aamupala tuli syötyä klo 6.30-8 välissä ja nyt ei ollut tarjolla kuin lasi vettä.
Koska oma paasto ajan valitsin aikavälille 20-12 niin puolen päivän jälkeen tuli ahmittua ruokaa, niin ettei sitä olisi koskaan aiemmin saanut. Tätä tuli pidettyä yllä vielä pitkin päivää, kun ”piti” tankata ennen kuin kello löi ilta 8.
Hyvä oli huomata, että kuinka keho ensiksi menee säästöliekille ja miten lopulta oppii uuteen rytmiin. Nyt kohta vuotta myöhemmin tilanne on se, että ajoittain nälkä voi vaivata heti aamusta mutta tunne menee nopeasti ohitse. ns. normaalinälän tunne herää siinä kello 11 jälkeen ja klo 12 tulee syötyä aikaisempi ihan normaalikokoinen annos.
Terveysvaikutuksia en ole havainnut sen kummemmin, eli sen pohjalta en osaa sanoa että miksi jatkan tätä. Luotan kuitenkin eri tutkijoiden ja muiden jakamiin kokemuksiin tämän hyödyistä, niistä varmaan suurimpana on solujen uudistumiseen liittyvät asiat sekä se että elimistö saa ruoan sulattamisesta taukoja. Paastossa myös kuulemma solujen uudistuminen tapahtuu niin, että vahingoittuneet ja vanhat solut muuttuvat ravinnoksi toimiville sekä uusille. Tämän on sitten katsottu vaikuttavat jonkin verran vakavien sairauksien mm. Syövän kehittymiseen.
Paastoamisen katsotaan liittyvän pitkäikäisyyteen joka ei tietysti ole huonoasia silloin, kun harrastuskin on pitkäaikaissäästämiseen liittyvää.
Suosittelisinko paastoamista?
Voin suositella ja kannattaa kokeilla, mitään se ota jos ei annakaan joten hieman nälkä voi alkuun tulla, mutta eiköhän meille itse kullekin tee nälkä silloin tällöin ihan hyvää?
Oma päivärutiini on tämän suuntainen:
Herätys 05-07 välissä, en käytä kelloa heräämiseen vaan lähinnä haluan nukkua niin paljon kuin väsyttää ja nousen ylös kun ei tule enää unta.
Aamulla juon kahvia pari kuppia ja pitkin päivää vettä. Kuntosali aamuina juon treenin aikana BCAA juomaa, mikä sisältää aminohappoja ja treenin jälkeen proteiinijuoman. Nämä molemmat saa hankittua mm. Fitnesstukusta.
Syöminen tapahtuu klo 12, mikäli syön kotona, niin yleensä alan valmistella ruokaa puoli 12 aikaan. Mikäli on palaveria tms. mikä estää tämän, niin syön ruisleivän ja teen ruoan myöhemmin.
Päivän aikana pyrin syömään isompina ruokina lounaan ja päivällisen. Päivän aikana täydennän ruokailua, leivällä joka pääsääntöisesti olisi ruista. Proteiinirahkalla ja pääsääntöisesti hedelmänä toimii banaani.
Iltapalan ajoitan usein alkamaan kello 19.30 ja se voi muodostua puurosta, paistetusta kananmunasta / munakkaasta ja leivästä. Koska tämä on viimeinen päivän ruokailuista, niin pyrin toki syömään siten, että siinä olisi reilusti sellaista, mikä saa pysymään kylläisen olon. Tästä syystä mm. puuron sekaan laitan aina proteiinijauhetta.
Tässä kuten kaikessa muussakin, niin olen pyrkinyt pitämään järjen päässä eikä tämä ole itselleni uskonto. Mikäli olemme perheen kanssa vaikka kylpylässä, niin kyllä menen aamupalalle vaikka kello ei olisi 12 ja syön siellä todella hyvin ja hyvällä omalla tunnolla. Mikäli kavereiden kanssa on nähty ja siihen on sisältynyt ruokailua, niin olen syönyt myös kello 20 jälkeen. Vaikka ollaan oltu kotona perheen kanssa ja katsottu elokuvaa, niin olen syönyt heidän kanssaan leffaherkkuja.
Kyse ei siis ole yksittäisistä tilanteista, vaan miten arjesta se 99 % asioista hoituu.