Verot 2019

Verotuksesta puhutaan paljon ja siitä näkövinkkelistä tein ihan mielenkiinnosta oman perheyksikön osalta karkean mutta mahdollisimman tarkan laskelman siitä, että miten paljon verot 2019 oli yhteensä.

Veroista kun puhutaan, niin yleensä katse kääntyy ennakonpidätykseen mitä tehdään palkoista kuukausittain. Normaalisti verotusta ei tämän enempää mietitä, vaikka tiedostetaan, että polttoaineessa on paljon veroja tai että päivittäisessä kauppaostoksissa on veroja yli viidennes.

Tässä on minun perheen verot 2019

Valtiolle 41 000 €

Kunnalle 25 000 €

Kirkolle 1 800 €

Yhteensä 67 800 euroa ja tähän summaan olen pyrkinyt ottamaan huomioon oikeastaan kaiken mahdollisen. Valtion osuus nousee korkeaksi, koska vuonna 2019 myin Nesteen omistukset salkusta ja muutenkin myyntien osalta kokonaisvoitot olivat omaan makuuni melko suuret.

Tämä muodosti perheen tuloihin nähden veroprosentin 34 %:n paikkeille.

Verot 2019 mutta mitä niillä saisi?

Yhteenvetona jos katsoo, että mitä maksuilla joita verot 2019 on yhteiskunnalle tuonut, niin niillä olisi saanut seuraavaa:

Keskimääräisesti meidän perhe on työllistänyt julkiselta puolelta kaksi henkilöä, näistä toinen valtion palkkalistoilla ja toinen kunnalla. Valtion listoilla olevan keskimääräinen palkka tilastokeskuksen mukaan oli n. 2 750 € kuukaudessa ja kunnallisella puolella 2 500 € kuukaudessa. Summat on laskettu valtion veroista valtiolle ja kunnallisveroista kunnalle, tätä kautta työllistäminen omiin yksiköihin (valtio 1,2 ja kunta 0,8)

Vaihtoehtoisesti rahat on voitu käyttää koulutukseen, silloin on Ylen artikkelin mukaan kustannettu meidän perheen oman lapsen kouluvuosi, mutta samalla myös 7 hänen luokkalaisen peruskouluvuosi vuodelta 2019. (keskimäärin 8000 €/lapsi/vuosi) Tässä summa on laskettu valtion ja kunnallisverot yhteensä.

Mitä jos rahat on käytetty lapsilisiin ja silloin jos käytämme vuoden 2017 nimellisarvoa keskimääräisestä lapsilisästä (112,85 €/kk), niin valtion ja kunnallisverojen myötä perheemme osallistui yhden oman lapsemme ja yli 8 vieraan lapsen lapsilisien maksuun vuodessa.

Perheen veroilla (valtio+kunta) on voitu maksaa myös peruspäivärahaa 7,5 henkilölle vuoden ajan (keskimäärin KELA:n mukaan 724 €/kk)

Kirkollisveron olen yllä olevista laskelmista jättänyt pois, tämän rahan näen menevän ja edustavan meidän perheen osalta hyväntekeväisyyttä. Meidän perheen osalta hyväntekeväisyyden osuus on kokonaisuudessaan ollut n. 2000 euroa, eli kovin paljon emme ole tuon kirkollisveron lisäksi harjoittaneet hyväntekeväisyyttä, mitä tulisi tehdä paljon enemmän.

No mutta….

Olenhan minä, puoliso ja lapsenikin jo saaneet verovaroin kustannetut koulutuksen, terveydenhuollon ja mm. päällystetyt tiet, joten perheemme kuuluukin maksaa maksukyvyn mukaan takaisin valtiolle?

Ihan alkuun todettakon, että Suomessa on hyvä ja toimiva systeemi. Kun puhutaan, että Amerikka on mahdollisuuksien maa, niin samaa voidaan todeta myös suomesta. Meillä on tilanne, että tässä maassa voi oikeastaan tehdä mitä vain ja tulla miksi vain. Mikäli on puutetta tiedoista ja taidoista, niin näitä voi jokainen kehittää ”ilmaiseksi” kouluissa tai lukemalla. Täällä on jokaiselle perusturva, yleinen turvallisuus ja demokraattinen oikeus hyvällä tasolla, tätä sitten tuetaan kerätyillä veroilla. Voidaan todeta, että suomalainen kokonaisverotus on kuin kultamunia muniva hanhi ja välillä voi tuntua, että tämä hanhi syö vain liikaa.

Toisaalta eiköhän meistä jokainen syö joskus liikaa ja silloin tulee tietysti tarttua kuntokuurille. Kokonaisuudessaan on katsottava, että parempi se on että hanhi on lihava, kuin sitä ei olisi ollenkaan.

Eli en kritisoi verotusta tai veroja, mutta en halua meidän kultamunia munivan hanhen kuitenkaan tukehtuvan.

Aina kun verrataan hyvätuloisten ja vähätuloisten verotusta, niin jossain vaiheessa nousee esiin argumentti siitä, että olethan sinä saanut ilmaisen koulutuksen joten maksat veroja siitä. Tätä jos ajatellaan, niin mihin sitten ovat meidän omien vanhempiemme maksamat verot kadonneet?

Tai kuten tuossa yllä kirjoitin, että jos viime vuoden verot käytettäisiin siihen, että tämä on vain oman lapseni kouluttamisen hinta, niin viime vuoden veroilla olisi kustannettu käytännössä hänen koko peruskoulunsa. Arviolta keskimäärin viimeisen viiden vuodenajalta tuolla samalla logiikalla jos olisi laskettu verot, niin meidän perheen maksamat verot ovat olleet n. 50 000 euroa vuodessa ja tämä tekisi yhteensä 250 000 euroa viideltä vuodelta. Meidän perheen kokonaiskustannus koulutuksen osalta olisi ollut tällöin yhteiskunnalle 3 x 9 luokkaa (8000 euroa/luokka) yhteensä 216 000 euroa.

Viiden vuoden veroista jää näin ollen peruskoulujen jälkeen ”ylitse” 34 000 euroa. Toki olemme käyneet peruskoulujen jälkeenkin kouluja. Näitä vuosia on lukio ja ammattikouluista yhteensä 9 vuotta ja jos kustannus olisi sama, niin nämä olisi meidän osalta kustantanut 72 000 euroa ja viiden vuoden ajanjaksolla olisimme nyt miinuksella 38 000 euroa.

Tämä negatiivinen koulujen osalta oleva summa on tosin maksettu jo aiemmin tulojen ja kulutuksen suomien kustannusten veroista. Tässähän vertailtiin viimeksi vain viiden viimeisen vuoden osalta kertyneitä veroja kaikkiin koulutuksien kustannuksiin.

Argumentti tiestöstä, eli veroilla on kustannettu päällysteet ja ylipäänsä tiet, joten veroja kuuluukin maksaa jotta tiet pysyvät kunnossa? Tähän valtio jo miettii sitä, että tiet tulisi yksityistää ja laittaa näihin käyttömaksu, mikä on tietysti väärin koska juuri näillä verorahoilla tiet on aikoinaan rakennettu. Rakentamiseen itsessään liittyen, niin valtio ei varmasti ole rakentanut näitä teitä sitä varten, että kansalaisilla olisi mukavampi kulkea näillä. Tiet on rakennettu valtiollekin tulonhankkimisvälineiksi kuten myös rautatiet ym.

Mihin suomalaiset käyttävät näitä tiestöä pääsääntöisesti? Kulkeakseen töihin tai tehdessään töitä ja mitä näistä joudutaan sitten maksamaan? tietysti veroja. Veroja kertyy polttoaineista, renkaista, huolloista, vakuutuksista, ennakonpidätyksistä ja saattaa jokunen saada myös sakkoja esim. ylinopeudesta (ei toki veroja, mutta tuloja valtiolle).

Terveydenhuoltoa on sitten vähän hankalampi laskea, kun viimeiset 15 vuotta olemme puolison kanssa käytetty käytännössä ainoastaan yksityistä terveydenhuollon palvelua. Lapsen osalta on toimittu samoin koko hänen elämänsä, lukuun ottamatta synnytystä ja neuvolakäyntejä.

Varovaisesti arvioiden koko aikuisiän aikana (n. 20 vuotta) on perheenä maksettu veroja vähintään 500 000 €, mikä siis antaisi aikaisemmin laskettujen keskimääräisten 50 000 euron vuosiverojen jälkeen (5 vuotta x 50 k€) lopuille 15 vuodelle 250 000 euron kokonaisveron, eli ainoastaan vain 16 700 euroa vuotta kohden.

Tuosta voi siis hyvin arvioida, että 500 000 euroa on reilusti alakanttiin ja todellinen verojen osuus lähenee 20 vuoden aikana 800 000 – 1 000 000 euron maksua. Mutta luulisin, että meidän perheen koulutukset, tienkäytöt ja terveydenhuollon valtiolliset kustannukset on kuitattu tuolla 500 000 eurolla. Joten loppu 300 000- 500 000 euroa menee nettomaksun piikkiin.

Yhteenvetona näihin argumentteihin ja esittäjille voisi sanoa, että eikö tuo riitä ja ole tarpeeksi?

Verot 2019 lopputulema

Lopputulemana, että vaikka veroja on maksettu paljon (oma näkemykseni, jonkun näkemys voi olla erilainen), niin toivottavasti näillä on saatu myös paljon hyvää aikaan. Kuten yllä jo kerroin kultamunia munivasta hanhesta, niin meidän on velvollista pitää tästä kiinni. Hanhen huoltajan (eduskunnan) tulisi katsoa tarkemmin, että miten paljon hanhi syö.

Näyttää siltä, että se mitä Hanhi syö veronmaksajien tuloista, ei edes riitä siihen, että miten paljon se pyrkii munimaan kultamunia, koska valtio velkaantuu joka vuosi.

Tästä syystä Hanhi ei millään voi pitää yllä munimistahtia siten, että se pyrkii syömään enemmän veronmaksien tuloista. Iso riski näissä on siinä, että perhekunta mitä esimerkiksi oma perheemme edustaa, niin mitä jos se puolittaisi tulonsa ja sitä kautta myös menonsa. Äkkiä ajatellen ei mitään, mutta todellisuudessa tarkoittaisi sitä, että jos nyt kustannetaan 2 julkisenpuolen työntekijän vuosipalkka, niin jatkossa rahaa olisi vain yhteen.

Mitä tarkoittaisi jos vastaavia perheitä olisi 1000, niin silloin puhutaan jo 1000 työttömäksi jääneestä julkisenpuolen työntekijästä. Tähän asti hanhen hoitaja on pitkälti ratkaissut ongelman sillä, että otetaan enemmän sieltä mistä sitä on mahdollista ottaa.

Lopputulos on nopeasti se, että nämä perheet voivat katsoa, että kultamunia munivia hanhia saattaa olla muuallakin. Silloin voidaan siirtää osaaminen, tulot ja jälkipolvi tekemään uuden hanhen eteen töitä. Tästä seuraus on siinä, että voi se viimeinenkin julkisella oleva työntekijä pakata laukkunsa ja lopettaa. Erotuksena kuitenkin, että ensimmäiselle saatettiin maksaa peruspäiväraha, mutta tämän jälkeen sitä ei ole varaa maksaa kenellekään.

Viestin sanoma on siinä, että olit tulotasoltaan missä tahansa, niin kultamunia munivan hanhen tulevaisuus ei ole rikkaiden, keskiluokan tai köyhien vastuulla. Se vastuu on meidän kaikkien, joten tehdään päätöksiä ja toiveita hanhen osalta, ettei tämä joudu munimaan liikaa siihen nähden mitä tämä syö.

Yhteenveto

Erillinen yhteenveto vielä kokonaisuudesta, eli jos kyse on siis kaikkien vastuusta, niin Suomi ei voi jakaantua nettomaksaviin ja nettosaajiin. Julkista puolta tarvitaan mm. poliisien, palokunnan, puolustusvoimien, opettajien, lääkäreiden ja hoitajien muodossa, silloin maksavien tulee (yksityinen sektori) tämä hyväksyä ja huolehtia siitä, että tämä puoli toimii.

Tällä varmistetaan se, että kaikilla suomalaisilla olisi turvallinen, luotettava ja toimintavarmuudeltaan loistava organisaatio pitämään kaikista huolta.

Toisaalta nettosaajien puolelta ei voida vaatia, että maksajien tulisi maksaa kokoajan enemmän ja enemmän. Tämä aiheuttaa sen, että mitä enemmän tarvitaan budjetin menopuolen kustantamiseen tuloja, niin tämä vähentää kulutusta ja se taas näkyy nopeasti tulopuolella, mutta lisääntyvissä määrin kasvavina menopuolen kustannuksina kun ihmisiä joudutaan laittamaan työttömäksi.

Jokaisen tulisi osaltaan pohtia myös sitä, että kuinka voisi parantaa ennen kaikkea omaa tilannettaan ja nostaa taloudellinen status mahdollisesta nettosaajasta nettomaksajaksi. Tämän takia en ole itse kovin suuri tulonsiirtojen tai eri tukien kannattaja, vaikka ymmärrän tämän roolin tärkeäksi hyvin monelle perheelle ja ihmiselle.

Tämä asettaa nettomaksajat ja nettosaajat automaattisesti siinä muodossa eriarvoiseen asemaan, että toisella näistä on oikeasti parhaat mahdollisuudet äänestää lopulta maksamisensa jaloillaan ja mikäli tämä tehdään nopeasti sen jälkeen kun koulut on vasta käyty ja henkilö olisi juuri siirtymässä nettosaajasta maksajaksi, niin hanhi sai tässä vain maksajan ilon ja tulevaisuuden nettomaksaja alkaakin elättämään jotain toista hanhea.

Toivon mukaan ihmiset kautta Suomen alkaisi ymmärtämään tätä myös suuressa mittakaavassa, koska loppujen lopuksi kyse ei ole vaikeasta tai mahdottomasta asiasta. Koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin mm. hanhen pakottaminen mahdottomiin suorituksiin on mm. mahdollistanut asuntosijoittamisen buumin.

Mitä enemmän ihmisille maksetaan asumistukia, niin samassa suhteessa vuokranantajat nostavat vuokriaan. Mitä jos asumistuet lopetettaisiin kuin seinään? Alkuun varmasti olisi sekasortoa ja jopa paniikkia. Tätä ei kuitenkaan ole todellisuudessa niin paljoa vuokralaisten keskuudessa, kuin vuokranantajien.

Syy on siinä, että ihan alkuun häätäminen ei ole suomen lain mukaan ihan niin yksinkertainen toimenpide. Toisaalta kun asumistukia ei tule, niin samanlaista vuokraa ei voi vuokranantajat enää pyytää. Tällöin vuokrien hinnat lähtevät laskuun, toisaalta kun paljon asuntoja on ostettu velalla ja ”helpon” rikastumisen toivossa, niin saattaisi tulla paljon asuntojakin myyntiin.

Yleensä kun puhutaan tarjonnan ja kysynnän laista, silloin tämä vaikuttaa myös tätä kautta hintoihin alentavasti. Henkilöt joilla ei ole fyysistä tai henkistä ongelmaa siihen, että eivät voisi tehdä töitä tai opetella itsellensä uutta taitoa, niin kannattaisi todellisuudessa olla esim. asumistukia vastaan. Tietysti niissä tapauksissa joissa ei ole mitään estettä, mutta ei haluta mennä töihin voidaan kysyä, että miksi muiden on maksettava tämän kaltainen elämä?

Lyhyesti, mitä vähemmän on tukia ja eri etuuksia, niin vähemmän hanhi tarvitsee ruokaa, mikä alentaa veroja. Tämä parantaa kulutusta, mikä taas nostaa työllisyyttä. Asuntobuumiin vielä, niin asuntoja olisi enemmän ja halvemmalla tavallisten työssä käyvien hankittavaksi, eikä isojen toimijoiden ja ulkomaalaisten sijoittajien omistuksessa niin kuin nyt enemmissä määrin on myös havaittu (näissähän asumistuilla maksetut verorahat menevät ulkomaille).

Lisä vertailuna vielä, että aurinkorannikon koulun lukukausimaksu on 1-9 luokalla 2100 euroa vuosi joten perheelliselle ei välttämättä ole tänä päivänä niin suuri kynnys lähteä elättämään toista hanhea tarvittaessa.