Vaalit tulossa ja lupauksia satelee

Nyt alkaa huomaamaan, että on pikkuhiljaa vaalit lähestymässä kun kesänjälkeen ovat poliitikot tulleet lomiltaan. Lomilla ollessaan on jokaisessa puolueessa käyty lävitse, että mikä on sanoma kevään vaaleihin.

SDP on tätä kirjoittaessa kärjessä gallupeissa ja Rinne on tullut omien teesien kanssa julkisuuteen, että kuinka Suomea tulisi oikein johtaa. Näissä paljon kosiskellaan pienituloisia ja eläkeläisiä, kuten työväenpuolueen kuuluukin, niin omistajilta enemmän pois ja työntekijöille enemmän tilalle.

Vihreät on väläytellyt omaa mallia, mihin luonnollisesti liittyy kaiken saastuttavan verotus ja pyrkimys muuttaa maailmaa suomesta lähtöisin.

Vasemmistoliitto ei ole vielä tuonut virallisesti esiin omaa esitystä, mutta he väläyttelevät tasa-arvon korostamista ja pienituloisten aseman parantamista. Tulopuolella rahoitus hoidettaisiin veroja nostamalla hyvätuloisilta sekä mahdollisesti lisä velalla.

Hallituspuolueista minusta Kokoomus lähti ensimmäisenä irtautumaan kumppaneistaan ja esittämään omia näkemyksiä, miten seuraavassa hallituksessa hommat tulisi hoitaa. Sivustojensa mukaan Kokoomus lähtee lapsiperheiden ja maahanmuuton kotiuttamisen puolesta vaaleihin. Tosin on Orpo hakenut myös jalansijaa valtionvarainministerinä verotuksellisesti vähän joka suunnalta, hän on luvannut sijoittajille miettiä verouudistusta, miettii lentoverotusta jne. Vähän kuin kaikkea miettii, niin voidaan tulkita äkkiä lupaukseksi.

Keskustassa on perinteisesti oltu sillä kannalla, että Suomessa olisi asutusta joka puolella ja hyödynnettäisiin koko maata, oli se sitten taloudellisesti järkevää tai ei. Oma ymmärrys on, että tästä syystä Keskustalle oli maakuntahallinto todella tärkeä tällä vaalikaudella. Perinteisesti heillä on ollut vahvin kannatus nimenomaan maakunnissa.

Siniset ovat tällä hetkellä kuin rampa-ankka. Heidän kannatuksensa on tällä hetkellä yhden prosenttiyksikön ja koko kannatus menee käytännössä kaikissa mittauksissa virhemarginaalin sisään. Minusta tämä näyttää siltä, että heidän kansanedustajat istuvat hallituksessa Perussuomalaisten äänillä, kun taas Persut itse istuu oppositiossa.

Sinisten puheissa on hieman vivahdetta vanhasta emopuolueesta, mutta todella varovaisella retoriikalla, ettei vain leimattaisi Persuiksi. Tosin siellä Sampo Terho tietää, että millä keinoilla edellisellä kerralla on noustu hallitukseen ja todennäköisesti puheet mm. maahanmuuttokriittisyyteen tulee vielä kasvamaan. En näe, että Sinisten puolueella tulisi olemaan roolia suomalaisessa poliittisessa kentässä, ennustan kuten moni muukin, että puolue tulee hajoamaan ja johtavat poliitikot tulevat siirtymään toisiin puolueisiin.

Soini tosin saattaa pelata jo omaa peliä ja en pitäisi yllätyksenä, että tämän vuoden jälkeen hän siirtyy jonkun yrityksen palkkalistoille. Näkyvästi hän on tuonut esiin omaa ideologiaa ja katollisuuttaan korostaen, että hänellä on vapaa-aika minä, sekä ulkoministeri-minä. Tosin julkisuudessa esiintyessään Soini on ulkoministeri, eikä silloin vedetä rajavetoa omien ja hallituksen linjan välille.

Perussuomalaiset luottavat taas omaan sanomaansa, mihin liittyy maahanmuuton tiukentaminen. Muissa asia sisällöissä on puolue ollut hyvin hiljaa, eikä juurikaan ole esittänyt mitään malleja poliittisessa mielessä. Mediassa Persut ovat välillä hyvinkin näkyvillä, osittain syyttä ja välillä ihan syystä. Maahanmuutto kysymys on sellainen, että tämä jakaa todella paljon porukkaa, että miten Persuihin suhtaudutaan. Molemmissa tapauksissa uskoisin ongelman olevan se, että vastustajat ja kannattajat eivät, edes ole tutustuneet koko aiheeseen mitä Persut tarjoavat.

Keskeisimmät pointit ovat ne, että humanitäärisessä maahanmuutossa rahavirrat kanavoitaisiin enemmän kohdemaahan kuin suomeen, esimerkiksi pakolaisleireille. Työperäisessä maahanmuutossa peräänkuulutetaan ennemmin sitä, että nykyisissä maahanmuuttajissa on jo nyt paljon työttömyyttä, että ensiksi laitetaan tämä kuntoon ja sen jälkeen tarvittaessa lisää. Minusta jos tuota noin katsoo, niin kuulostaa ihan järkevältä. Eli eka kohta, jos samalla rahalla voidaan kohdemaassa auttaa useampaa yksilöä kuin maahanmuutolla, niin tämän luulisi olevan hyvä juttu.

Toinen kohta, eli jos nykyisten maahanmuuttajien työllisyysaste saadaan parannettua, niin heidän integroituminen on helpompaa ja silloin saadaan tietoon todellinen työllisyysvaje käytettävään potentiaaliin. Mutta yhdellä kärjellä ei vaaleissa pärjää, sillä saattaa saada sen 8 %:n kannatuksen, mutta ei paljon muuta.

Muut puolueet KD, RKP ja jne. Näiden puolueiden kannatus liikkuu yhteensä 10 % paikkeilla. Heillä on omat kannattajaryhmänsä, ovat menneinä vuosina olleet enemmän täydennyspataljoona hallituksissa. Kristillisdemokraatit pyrkivät edistämään kristillisiä arvoja, tällöin tulee kohahduksia kun puhutaan seksuaalivähemmistöjen asioista ja loukkaantumisia tapahtuu puolin sekä toisin. RKP luottaa suomenruotsalaisten ääniin ja kun ajattelee, että heidän osuus koko väestöstä on n. 5,3 %:a ja viimeisessä gallupissa povataan 4,4 %:a niin siellä on oma väki omiensa puolella. Tämä näkyy varsinkin kunnallispolitiikassa, eli kunnat jotka ovat perinteisesti kaksikielisiä, niin näissä useimmiten suhteessa väestöön on RKP:lla iso osa edustajistossa. Vaaleissa näin sen tietysti kuuluukin mennä, mutta politiikassa ajetaan kuitenkin sen ryhmänetua ketkä vaaleissa pärjää ja jos suomenruotsalaiset haluaa äänestää ja vaikuttaa, niin silloin ns. suomensuomalaiset saavat tyytyä siihen, mitä muut on päättänyt.

Viimeiseen asiaan liittyen vielä, näkisin itse sellaisen seikan, että jokaisella suomalaisella pitäisi olla sen verran aikaa sekä halua, että äänestämässä tulisi käydä. Viimeaikaiset äänestysaktiivisuuden tulokset ovat oikeasti vitsi, eli käytännössä tarkoittaa että jos äänestysaktiivisuus on 70 %:a ja hallitus muodostetaan 51 %:n enemmistöllä. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että noin reilulla 35 %:n mandaatilla johdetaan suomea, kuntaa tai mitä tahansa. Mistä tuo luku 35 tulee? Tämä on saatu ihan laskettuna siten, että miten paljon 51 %:a on 70 prosentista, sitten tätä on verrattu jos aktiivisuus olisi ollut 100.

Varmaan sitten mietit, että nämä puolueet jotka ovat vaaleissa voittajia, niin olisi kuitenkin voittanut vaikka äänestysprosentti olisi ollut korkeampi. Eli esim. jos SDP olisi saanut 20 %:a äänistä aktiivisuuden ollessa 70, niin se olisi saanut saman osuuden sen ollessa 100? Ei välttämättä, koska jos otetaan vertailuksi RKP, kuten yllä kirjoitin, niin heillä äänestysvilkkaus tuntuu olevan pääsääntöisesti parempi kuin muilla. Koska todennäköisesti RKP:tä äänestää suomenruotsalainen, niin lineaarisesti ajatellen heidän tulisi saada merkittävän paljon äänestäjiä nukkuvista suomensuomalaisista. Eli mitä korkeampi on äänestysvilkkaus, niin sitä todennäköisemmin eduskunta ja hallitus edustavat kansanmielipidettä.

Yhteenveto

Koska vaalit ovat vasta tulossa ja nyt on saatu ensimmäisiä puraisuja tulevista lupauksista, niin on hirveän aikaista vielä sanoa, että mitä tulevan pitää. Suomen politiikka on minusta hieman pysähtynyt paikoilleen, koska oikeastaan hallitus muodostuu min. kahdesta suurimmasta puolueesta ja silloin tarkoittaneen sitä, että ohjelmaa tehtäessä lupaukset menevät roskakoriin suurimmaksi osaksi. Oikeastaan oman ideologisen aatteen puolesta menijöitä ei ole kuin RKP ja KD, sekä ihan marginaalipuolueet. Vasemmisto, Persut ja Vihreät omaa hieman omaa ideologiaa, kun taas Keskusta, SDP ja Kokoomus ovat enemmän tai vähemmän samaa tavaraa keskenään.

Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että puolueiden tulisi hakea oikeasti eroavaisuutta toisistaan. Koska tilanne on se, että matalapalkkainen työntekijä joka äänestää SDP:tä. Kuvitellen, että hänelle jää enemmän rahaa käteen, silloin kun SDP on hallituksessa. Suurella todennäköisyydellä hän tulee kuitenkin saamaan saman tai jopa vähemmän.

Syy tähän on se, että koska SDP joutuu 99 %:n todennäköisyydellä tekemään hallituksen Kokoomuksen tai Keskustan kanssa ja myöntymään yhteisen hallitusohjelman taakse. Budjetti yleensä elää niin, että matalapalkkaisen verohelpotus tuetaan toisessa paikassa tapahtuvalla korotuksella, niin välillisesti kustannukset nousevat niin, että nettoraha vähenee.

Paras ja ainoa tapa vaikuttaa, on äänestämällä. Jokaisen äänioikeutetun tulisi äänestää ja vaikka ei löytyisi täysin samalla tavalla ajattelevaan edustajaa. Olisi ääni hyvä antaa edes sille jonka arvomaailma on mahdollisimman lähellä omaa, kuin se, ettei äänestä ollenkaan. Vaaleissa on piiristä riippumatta kuitenkin satoja ehdokkaita, joten ehdokkaan luulisi löytyvän.

Vaikka edustajan ääni menee puolueelle, niin kuitenkin äänestäjät äänestävät henkilöitä, jotka lopulta muodostavat puolueen. Perussuomalaisten ja Sinisten irtoaminen on hyvä esimerkki tästä, eli kun nykyiset Siniset lähtivät ideologisesti irtoutumaan Perussuomalaisten äänestäjien tahdosta, niin koko puoluejohto vaihtui. Sillä seurauksella, että nykyään Sinisiä äänestäisi n. 1 % kansasta ja Persuja n. 8 %:a.

Minun vinkit äänestäjälle on seuraavat:

• Äänestä mutta käytä hieman aikaa siihen, että löydät itsellesi sopivan edustajan
  • Mieti omasta lähtökohdasta esim. kolme MUST asiaa, kolme asiaa jotka olisi ihan kiva toteutua ja kolme asiaa mitä ei voi sietää. Ääripäät voivat olla samoja, mutta tämän jälkeen voi olla helpompi löytää oma ehdokas.
• Ajattele itse ja omasta lähtökohdasta, ei niin kuinka sinun oletetaan ajattelevan.
• Älä fanita tai inhoa jotain puoluetta, koska näin kuuluu tehdä.
  • Ihan jokaisesta puolueesta löytyy todella hyviä ja viisaita edustajia, samoin kuin niitä täyte kavereita joista mietitään, että mikä näiden rooli oikein on.
• Seuraa vaaliväittelyitä, ensinnäkin ne ovat yllättävän viihdyttäviä mutta kuuntele mitä ehdokas sanoo, koska tämä on kyseisen vaaliin puolueen teeman mukainen suunta.
  • Esimerkiksi jos Vihreiden Touko Aalto on puheenvuorossa, niin hänen sanomaansa pitäisi kuunnella neutraalisti eikä luoda mielikuvaa viherpiipertäjästä.
  • Li Anderssonista voisi miettiä, että siinä on vasemmisto taas rikkaiden kukkarolla vaan pitää kuunnella mikä on heidän sanomansa.
  • Jussi Halla-Ahon puhuessa monella nousee selkäkarvat pystyyn, että on siinä rasistinen ukko. Vaikka hän osaltaan pitäisi kuunnella perusteluita kyseiselle kannalle
  • ELI kuuntele ja seuraa mitä sanotaan, mieluiten niin, että kuulet sen suoraan edustajalta itseltään eikä välikäsien kautta. Tärkeintä on, että mieti onko asia noin ja onko se mahdollinen.
• Jos et äänestä, niin älä sitten valita.
  • Jos elät tukien varassa ja näihin tehdään leikkaus, niin älä valita. Olet itse sitä kannattanut sillä, kun et käyttänyt äänioikeutta.
  • Jos olet hyvätuloinen ja solidaarisuusveroa korotetaan, niin älä valita. Olet kannattanut tätä silloin, kun jätit äänestämättä
  • Jos olet osakesijoittaja ja pääomaveroon tehdään korotus, niin älä valita. Sinusta se on ihan jees, kun et viitsinyt edes äänestää.
  • Jos vastustat maahanmuuttoa ja naapuriin tulee vastaanottokeskus, niin älä valita. Olet halunnut uudet naapurit, kun katsoit tarpeettomaksi äänestää.
  • Varmaan pointti tuli tuosta selväksi, eivätkä esimerkit ole kannanottoa suuntaan tai toiseen. Mutta rikollisen usein kuulee valitusta, että eduskunta sitä ja eduskunta tätä, mutta jos itse on sitten toimittu niin, ettei paskanlaiskasti ole edes viitsinyt äänestää. ÄLÄ VALITA JOS ET EDES ÄÄNESTÄ!

Varmaan lähempänä vaaleja tulee otettua enemmän kantaa sitten lupauksiin mitä puolueet ovat antaneet. Toivottavasti löytyisi myös puolue, joka ottaisi huomioon verotuksellisen epäkohdan eri sijoittajien ja muotojen välillä.