Kallis telkkari
Kun mietitään, että mikä on kallis telkkari? niin ensimmäiset mielikuvat asiasta on uusimmat 65 tuumaiset OLED-tv tai jopa 8K telkkarit.
Todellisuudessa oikeastaan mikä tahansa telkkari on halpa ostettaessa, mutta kallis käytettäessä.
Siis hetkinen, miten niin käytettäessä, ei sähkö tai Yle vero nyt ihan niin paljon ole?
Alkuun todettakoon, että kulutan omassa arjessa telkkarin ääressä paljon aikaa, joten seuraava teksti ei ole mikään ”itsensä jalustalle nostamisen kuuluttaminen”.
Miksi jokainen TV on kallis telkkari käytettäessä?
2018 suomalaisten mediaanipalkka oli 3079 euroa kuukaudessa ja mediaanihan tarkoittaa sitä lukemaa, joka on kaikkein keskimmäisin palkka ja tämän lukeman molemmilla puolilla on yhtä monta lukemaa.
Yleisin säännöllinen työaika on 35- 40 tuntia viikossa, joten otetaan tähän näiden keskeltä lukema 37,5 mikä todennäköisesti osuu suurimmalle osalle kohdilleen.
Kuukaudessa työaika on 150 tuntia (37,5 x 4), joten tästä saadaan keskimääräinen tuntihinta mediaanipalkkaisen henkilön ajankäytöstä. Tämä olisi silloin 3079 / 150 = 20,52 €, näin ollen tämä on hinta millä mediaanipalkkainen henkilö myy omaa aikaansa työnantajalleen.
Tästä 20,52 eurosta saadaan kiinnekohta sille, että jos joku pystyisi myymään rikkomatta lakia ym. oman kokonaisen päivän, niin hän voisi pyytää siitä 20,52 € x 24 = 492,50 €. Toki tämä on teoreettinen ja hyvin yksinkertaistettu, mutta kuitenkin relevantti. Miksi näin? syy on siinä, että jos teet töitä 20,52 euroa tunti ja työnantaja maksaa tämän, niin tämä kyseinen summa on sinun vahvistettu arvo per tunti.
Keskimäärin suomalaiset kuluttivat telkkarin ääressä vuonna 2019 yhteensä 3 tuntia ja 24 minuuttia per päivä. Tämä sisältää perinteisen telkkarin katsomisen ja aparaatin välityksellä katsellut suoratoistopalvelut.
Mediaanipalkalla työskentelevä henkilö joka katsoo keskimääräisen suomalaisen verran telkkaria, niin hänelle tämä aika maksaa keskimäärin 69,80 € per päivä. Ei sen enempää kuin 2094 euroa kuukaudessa!
Tämä kulu menee siis ihan riippumatta siitä, että paljonko tuumia töllö sisältää tai kuinka tarkka kuva oikein onkaan. Kuten sanoin, niin itse käytän telkkarin ääressä todennäköisesti lähelle tuota keskiarvoa, en joka päivä mutta toisinaan saattaa sitten mennä ylikin.
Miksi kyseessä on kallis telkkari?
Kallis telkkari on siksi kallis, koska se vie jokaiselta meistä sitä resurssia mitä ei ole saatavilla mitenkään lisää. Joka päivä jokainen meistä maapallolla kulkevista eläimistä ja kasveista saa saman verran tunteja käyttönsä. Bill Gatesilla ja sinulla on ihan yhtä paljon tunteja per päivä käytettävissä, mutta luuletko että Gates käyttää omat kalliit tuntinsa telkkarin katsomiseen?
Jos käytät keskimääräisen ajan telkkarin katsomiseen, niin joka päivä laitat tähän kiinni 14,2 prosenttia. 14,2 prosenttia ei välttämättä kuulosta paljolta, mutta pitkässä juoksussa et voi hyödyntää kaikkia vuorokauden tunteja, niin joudutaan katsomaan tämä ns. valveillaoloajalle. Tällöin jos nukut 8 tuntia, sinulle jää 16 tuntia ja tästä lukemasta telkkari viekin jo aikaa 21,12 prosenttia.
Koska olet esimerkin mukaisesti mediaanituloinen, niin jonkin verran painat arkisin töitä palkan eteen ja silloin vapaa-aikaa jääkin enää 8,5 tuntia jäljelle. Tuohon suhteutettuna telkkari vie sitten 40 prosenttia ajastasi. Sen verran täytyy todeta, että tuo 8,5 tuntiakin on eräänlainen brutto ”oma-aika”, koska usein työmatka vie myös päivästä aikaa. Tähän voi helposti kulua vähän matkasta riippuen 1-1,5 tuntia per päivä. Jolloin oikeaa vapaa-aikaa jääkin ainoastaan 7 tuntia per päivä ja tästä telkkari ahmaisee jo melkein puolet, joten kuluprosentti on tälle näin ollen 48,6 prosenttia.
Periaatteessa tässä tapauksessa siitä ajasta mikä oikeasti on käytettävissä itsellensä, niin siitä menee puolet telkkarin katsomiseen. Amerikassa on myös tutkittu sitä, että missä tuloluokissa katsotaan eniten televisiota. Tähän pääset tutustumaan tästä tarkemmin, mutta muutama nosto tuolta. Tässä on seurattu talouksia joissa katsotaan yli 5 tuntia päivässä telkkaria ja kuinka monta prosenttia kyseistä tuloluokasta kuluttaa tähän tuon verran.
Alle 10 000 dollarin tulot = 34,1 prosenttia
40 000-50 000 dollaria = 12,3 prosenttia (meidän mediaani menisi tähän)
yli 150 000 dollaria = 1,1 prosenttia
Taulukosta sen verran vielä, että yli 20 % lukemat löytyy alle 40 000 dollarin tuloluokista ja sen jälkeen tulee isompi tiputus tuohon 12,3 prosenttiin ja siitä prosentit käytännössä menee 3 prosenttiyksiköiden tahdissa alas per tuloluokka.
Aiheuttaako telkkari köyhyyttä?
Sitä ei tuo jenkkitutkimuskaan suoraan kerro, mutta sen voi varmaan todeta, että jos se ei suoraan aiheuta köyhyyttä niin ainakin pitää ihmiset vähävaraisina. En pitäisi yhtään erikoisana, että jos vastaavanlainen tutkimus tehtäisiin suomessa, etteivät prosentit olisi vastaavanlaisia.
Todennäköisesti Suomessa menee myös jako tuon mediaanitulojen kohdalla, missä telkkarin katsomiseen käytetty aika dramaattisesti nousee tai laskee.
Tästä syystä telkkari ei ole kallis ostettaessa vaan käytettäessä, koska se suorastaan tuhlaa tärkeintä resurssiasi.
Mistä ihmisillä tuntuu olevan tänä päivänä eniten pulaa?
Pitäisi kuntoilla ja käydä salilla? Mutta kun ei ole aikaa mennä
Pitäisi ottaa selvää miten vaurastua? Mutta kun ei ole aikaa selvittää
Pitäisi lukea tunti päivässä? Mutta kun pitää hakea lapset tarhasta ja käydä kaupassa, niin ei ehdi
Ajasta meillä on tänä päivänä suurin pula, mutta silti lahjoitamme tästä ison osan telkkarille. Monesti telkkari nappaa ajan ilta-ajasta mikä vaikuttaa nukkumaan menoon ja pahimmassa tapauksessa maksat korkoina seuraavana päivänä illan katsomiset.
Meillä on silti ihmisiä jotka ovat menestyneet urallaan, ovat saavuttaneet unelmansa ja nauttivat suuresti elämästä. Iso osa ihmisistä sitten valmistuttuaan ”jähmettyy” ja alkaa elämään ruuhkavuosia sen suuremmin miettimättä, että mitä olisi hyvä tehdä. Pahimmassa tapauksessa katkeroidutaan ja kaikki omat ongelmat on muiden vikoja, koska se kaveri joka käyttää päivässä vain tunnin itsensä kehittämiseen ja opiskeluun telkkarin katselun kustannuksella saa keskiverto suomalaiseen nähden valtavan edun.
Koska tuolla tahdilla hän lukee kirjan n. kahdessa viikossa, mikä tarkoittaa n. 25 kirjaa vuodessa. Mikäli kirjat ovat oman alankirjallisuutta, niin hänen osaamisensa on merkittävästi laadullisesti ja tiedollisesti parempi kuin keskiverrolla. Kumpi näistä todennäköisesti sitten etenee uralla ja todistaa jenkkitutkimuksen tuloksia tulotaso versus telkkarin katselu?
Tästä syystä kyseessä on kallis telkkari, eli se vie resurssin jota ei voi enää käytettynä saada takaisin. Vaikuttaa pahimmassa tapauksessa tulevaisuuden tuloihin ja se mitä sieltä katsoo voi olla jopa haitallista aivoille, siinä mielessä mitä tulee älykkyyteen koska jos ohjelmat ovat tositeevee painotteisia joissa ei ole muuta kuin sensaatioarvoa esim. Temptation island, niin nämä eivät tuo elämään oikeasti mitään arvoa tai ainakaan itse en ole sitä löytänyt. En siis tyrmää Temptation Island ohjelmaa sen takia, etten ole katsonut sitä vaan myönnän tätä katsoneeni aikoinaan ihan muutaman kauden.
Miksi temppareiden kaltaisia ohjelmia tehdään ja niitä katsotaan? Tämä johtuu siitä, että meillä on kauhean iso tarve saada ylemmyyden tunne siitä, että joku mokaa. Haluamme saada omalle kurjuudelle kiintopisteen siitä, että jollain muulla menee jos mahdollista vieläkin huonommin. Samaa perustuu myös Seiska lehden ja yleisesti keltaisenlehdistön suosion salaisuus. Julkkisten erot, pettämiskohut ja rahavaikeudet ovat suurelta osin kiinnostavia teemoja, mutta vain sen takia, että voidaan omaa tilannetta oikeuttaa sillä verukkeella koska julkkiskin mokaa.
Sitä mitä ei ymmärretä, niin osa näistä julkkiksista ”mokaa” lehdissä siksi, että se tuo heille rahaa. Varmaan kuuluisin mokaaja suomessa, tässä oli Matti Nykänen, jonka hyvä ystävä joka sattui olemaan Seiskan toimittaja ja hän oli aina paikalla missä Matille sattui ja tapahtui.
Viime vuosikymmenen alussa amerikkalainen näyttelijätär Lindsay Lohan sai vankilatuomion ja kuinka moni innoissaan lukikaan kuinka heikosti hänellä menee. Varmaan moni oli sisäisesti tyytyväinen, että miten voi noinkin etuoikeutettu henkilö mokata oman elämänsä ja kuinka itsellä menee hyvin häneen nähden. Lohan taisi istua lopulta vankilassa pari viikkoa ja antoi kokemuksistaan yksinoikeudella haastetteluita. Jälleen kerran ihmiset saivat kokea ylemmyyden tunnetta, että onko hän elänyt näkkärillä ja vedellä vai miten. Se mitä moni ei ole tässä noteerannut, että vankilasta pääsy tarinasta oli tarjottu miljoona dollaria ja julkkisten tapauksessa voi oikeasti kaikki julkisuus olla hyvää julkisuutta.
Yhteenveto
Kuten kerroin, niin kyse ei ole siitä, että olen parempi ihminen ja en katso telkkaria ollenkaan. Katson itse paljon telkkaria ja vietän varmasti liikaa kallista aikaa pömpelin ääressä. Tästä syystä olen ainakin omassa arjessani pyrkinyt muokkaamaan omaa rutiinia siten, että saan sinne sisällytettyä paljon niitä asioita joiden ainakin luulen olevani itselleni tärkeitä.
Arkirutiineja olen pyrkinyt ajastamaan siten, että herääminen tapahtuisi ilman kellon soittoa 5-6 välissä aamulla. Kello on tosin hälyttämässä tasan kello 6, mutta olen huomannut, että yleisin herääminen tapahtuu kello viiden ja puoli kuuden välissä.
Nyt koronan aikaan kun vältän turhia yleisiä tiloja, niin olen liikuntasuorituksen korvannut koiran kanssa aamulenkillä. Lenkin aikana kuuntelen äänikirjaa, jolla tavoittelen jonkin osa-alueen parantamista omassa arjessani. Lenkin päätteeksi aamupala ja aloitan omat työt, eli en palkkatyötä vaan sijoituksiin ja säästämiseen liittyvien asioiden katsomista.
Aamupalan aikana päivitän kurssitiedot omiin seurantoihini, katson jenkkien päätöskurssit ja Aasian kehityksen kulkua. Mikäli käyn salilla, niin salille pyrin pääsääntöisesti menemään kello 6-9 välillä aamusta.
Salille meno tuohon aikaan siksi, koska se säästää omien kokemuksieni mukaan hyvin aikaa, kun ei ole ruuhkaa laitteissa. Palkkatyöt aloitan noin kello 9 aikaan ja jos joudun liikkumaan palavereihin, niin lähden tien päälle usein kello 8 aikaan. Koska työtä voin tehdä hyvin etänä, niin en palaverittomina päivinä edes lähde toimistoille.
Tässäkin on syy yksinkertainen, eli en halua tuhlata aikaa turhaan automatkaan, mutta jos liikun autolla, niin silloinkin kuuntelen äänikirjoja tai podcasteja.
Palkkatöitä teen sen mitä pitääkin, joskus ajallisesti tämä voi viedä vähemmän aikaa kuin 7,5 mutta vastaavasti joskus näihin palaa enemmän aikaa kuin normaalisti.
Kello 17 aikaan viimeistään lopetan palkkatyöt ja tässä huomiona, että saatan olla jo kotona etätyössä vaikka olisin käynyt toimistoilla. Koska matka-ajallani on merkittävä ero siihen, että lähdenkö ruuhka vai ei ruuhka-aikaan.
Kotona katson pääsääntöisesti sijoitusmaailman tapahtumia noin kello 19 asti, toki touhuamalla jotain muuta aina siinä samalla.
Sänkyyn on sitten pyrittävä ennen kello 21, jotta saavutetaan tavoiteltu 8 tunnin yöunet ja sängyssä saatan tilanteesta riippuen vielä lukea 30- 60 minuuttia kirjaa. Viikonloppuisin aikataulu on sitten löysempi, mutta heräilen käytännössä silloinkin samoihin aikoihin eli en nuku kello 10 asti.
Salilla käyn silloinkin aamulla ja pyrin päivän aikana lukemaan 30 minuuttia sekä sängyssä illalla lisää. Koska perheessämme on lauantaiaamu yhteinen siivouspäivä, niin sen ajan kun kaikki tekevät omia töitään, niin kuuntelen äänikirjaa samalla. Jokaisena päivänä on tehtävä joka tapauksessa 10 minuutin meditaatio hetki ja usein tämä tapahtuu viimeisenä rauhoittumisena ennen nukkumaan menoa.
En maininnut telkkaria missään tuossa, koska sitä tulee kuitenkin katsottua tuossa välissä. Mikäli jos aikataulua elää pelkästään suorittamalla, niin palaa jossain vaiheessa varmasti loppuun. Katson telkkaria usein sitten aikavälillä 18- 21, eli vaikka arkena seuraan sijoituksia ym. niin samalla saattaa taustalla pyöriä Netflix sarja. Koska tykkään seurata Formula ykköstä, niin kauden alkaessa tälle nautinnolle raivaan itselleni aikataulusta tilaa.
Eli jonain päivinä ja usein viikonloppuisin saattaa käydä niin, että tuo keskimäärinen tuntimäärä ylittyy ja arkena mennään telkkariin keskittyneenä muutamassa tunnissa.
Tällä järjestelyllä olen saanut omassa arjessa aikataulun riittämään siihen, että fyysistä hyvinvointia on tullut pidettyä yllä ja parannettua säännöllisellä liikunnalla. Henkistä hyvinvointia lukemalla ja kuuntelemalla äänikirjoja. Tämän kun tekee säännölliseksi, niin sen teho vain voimistuu. Pari vuotta sitten en lukenut oikeastaan ollenkaan ja jo viime vuonna luin fyysisiä kirjoja yhteensä 17 kappaletta.
Koska olen tilastoija, niin olen nämä myös tilastoinut seuraavasti: sivuja 5100 mikä tarkoittaa, että keskimääräinen kirja oli 300 sivua pitkä.
Kirjoista 11 oli suomenkielisiä ja 6 oli englanninkielisiä, luonnollisesti englanninkielisten kirjojen lukunopeus on hieman itselläni ainakin hitaampaa. Tänä vuonna otin mukaan äänikirjojen seurannan kun latasin käyttööni Storytelin sovelluksen, tähän mennessä (22.3.2020) fyysisiä kirjoja on luettu 5 joissa sivuja 1500 ja äänikirjoja olen kuunnellut yhteensä 12 kappaletta ja näihin käytetty aika 7200 minuuttia.
En koe luopuneeni mistään vaikka nuokin ajat ovat pitkälti olleet poissa telkkarin katsomisesta, päinvastoin voin todeta, että olen viimeisen kahden vuoden ajalta 34 kirjaa tiedostavampi ja tähän jos lisätään Youtuben kautta seuratut opetusvideot mm. treidaamiseen ja sijoittamiseen liittyen, niin luulen ainakin tietäväni kyseisistä asioista enemmän kuin aikaisemmin ja se on lopulta tärkeintä.
Koska opittua tietoa et menetä edes korona romahduksissa ja uskon siihen, että jos kaikille maailman ihmisille jaetaan kaikki mahdollinen varallisuus tasaisesti. Niin tässä ei mene todennäköisesti kovinkaan kauan aikaa, että suurin osa varallisuudesta on valunut takaisin samojen henkilöiden käsiin joissa ne alun perin olikin.
Suurin syy on siinä, että tämä porukka käytti aikansa tiedon lisäämiseen kun suurin osa käytti telkkarin katsomiseen, joten heillä oli etulyöntiasema tiedoissa ja taidoissa, kuinka tehdään lisää varallisuutta ja näistä vaihtoehdoista haluan itse kuulua ennemmin tähän porukkaan. Tullakseen keskiverto ihmiseksi on tehdä keskivertoasioita, tullakseen siihen mitä 10 % ihmisistä on, tulee tehdä samaa mitä he tekevät ja ehkä tarvittaessa jopa enemmän.
Laita kallis telkkari kiinni, listaa unelmat ylös mitä haluat saavuttaa. Laita ne aikataulutukseksi ja tärkeysjärjestykseen siten, että mikä on sinulle tärkeintä. Googlaa tavoitteisiin liittyen tärkeimmät kirjallisuudet mitä aiheista on kirjoitettu, katso mistä saat ne fyysisenä, e-kirjana tai äänikirjana käsiin.
Ole proaktiivinen lukemasi suhteen ja lähde toteuttamaan askelia kohti unelmiasi, koska kallis telkkari tuskin vie sinua sinne.