Hallitus ero ja eduskuntavaalit 2019

Eilen (8.3.19) Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti, että hallitus eroaa ja kaikki kansanedustajat pääsevät nyt keskittymään uusiin eduskuntavaaleihin. Eduskuntavaalit 2019 pidetään 14.4.2019 ja silloin pitää viimeistään kaikkien olla äänestämässä, joilla tämä arvokas kansalaisoikeus on.

Mitä tämä hallituksen ero oikein tarkoittaa? Itse asiassa tämä ei enää tässä vaiheessa tarkoita yhtään mitään, vaaleihin on viisi viikkoa aikaa ja tämä oli tämän hallituksen tupla tai kuitti viritys.

Nykyinen tai oikeastaan nyt väistynyt hallitus on koko olemassaolon ajan seilannut ainakin median uutisoinnin mukaan kriisistä kriisiin. Merkittävimmät sora äänet hallitusta vastaan on annettu erinäköisistä leikkauksista, mitä hallitus on tehnyt. Tässä on JHL Kokoama listaus Sipilän leikkauksista:

• Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattu
• Vuorotteluvapaan ehtoja kiristetty
• Vanhempainvapaan päivärahoja leikattu
• Sairausajan vuosilomaa leikattu palauttamalla siihen omavastuupäivät
• Vuosiloman kertymistä vähennetty äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta
• Ansiosidonnaisen kestoa leikattu 100 päivällä
• Kiky leikkasi julkisen sektorin lomarahoja 30 %
• Vuosittaista työaikaa pidennetty 24 tunnilla
• Työsuhdeturvaa heikennetty (mm. koeaikaa pidennetty, takaisinottovelvollisuutta lyhennetty ja pitkäaikaistyöttömän määräaikaisuuksia helpotettu)
• Aikuiskoulutustuen kestoa lyhennetty (19 kk à 15 kk) ja perusosaa leikattu 15 %
• Ammatillisen koulutuksen määrärahoja leikattu 190 miljoonaa euroa
• Korotetusta työttömyyspäivärahasta luovuttu
• Lähes kaikkia Kelan etuuksia leikattu (mm. Lapsilisää, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahaa, peruspäivärahaa ja kansaneläkettä)
• Yleisen asumistuen perusomavastuuta suurennettu
• Opiskelijoiden opintorahan osuutta pienennetty ja lainaosuutta kasvatettu
• Palkkatuella tehdystä työstä kertyvää työssäoloehtoa kiristetty
• Aktiivimalli leikkasi työttömyysturvaa

Tuossa on kokonaisuudessaan listaus mitä Sipilän hallitus on leikannut ja listan on laatinut JHL.

Tarkastellaan sitten seuraavasta, että mitä meno puolella on valtionbudjetin mukaan sitten tapahtunut:

Kyseinen taulukko on valtionvarainministeriön 9.1.2019 laatima ja löytyy vm.fi

Keskimmäinen luku kertoo sen, että minkälainen on ollut valtion budjetti eli miten paljon vuoden aikana on valtio tuhlannut, vasemmalla on valtion saamat tulot ja oikealla on erotus siitä, että miten paljon on jäänyt säästöön tai on tuhlattu enemmän, eli siis otettu velkaa.

Vuosi 2008 on ollut viimeisin vuosi jolloin valtion omat tulot ovat riittäneet menojen kattamiseen, tämän jälkeen on valtio syönyt enemmän kuin se on tienannut. 2009- 2018 on suomenvaltio ottanut kulujen kattamiseen lisää velkaa 64,6 miljardia euroa.

Ketkä on ollut vallassa?

Jos velkaa on otettu keskimäärin yli 6 miljardia vuodessa, niin ketkä kaikki on ollut sitä sitten ottamassa. Tein oman listauksen siitä, että kuka on ollut milloinkin hallituksessa ja mistä saadaan kiittää ketäkin. Tämä on hyvä tässä kohtaa nostaa esiin kun eduskuntavaalit 2019 on ovella ja jokaisella äänestysoikeudellisella suomalaisella pitäisi olla omat äänestyslipukkeet.

Listauksessa huomion arvoista on se, että Kokoomus on pysynyt hallituksessa joka vuosi mitä yllä oleva vertailu pitää sisällään. Tästä syystä puolueena eniten velkavastuussa on ollut Kokoomus, heidän syntilistalleen tulee yhteensä 60,9 miljardia euroa. Mikäli Sipilän hallitusta on parjattu, että olisi kaikkien aikojen huonoin hallitus, niin valtion velan ja budjetoinnin osalta selkeästi huonoin on ollut Jyrki Kataisen aloittama hallitus 2011- 2014, tämä ns. six pack hallitus otti yksinään velkaa lisää melkein 30 miljardia, eli puolet koko seuranta ajan velasta.

Sipilän hallitus otti vuosina 2015- 2018 velkaa 14,6 miljardia, mikä tekee kaikista vertailun hallituksista vähiten, toiseksi vähiten velkaa otti Matti Vanhasen aloittama hallitus 2007- 2010 joka on ainoa hallitus, mikä on saanut tulot riittämään menoihin.

Kokoomuksen huono lukema tulee pitkälti siitä, että ovat olleet huseeraamassa hallituksissa kokoajan, tosin ovat voineet myös vaikuttaa halutessaan tilanteeseen, mutta tällä tavoin ei voida kuitenkaan sanoa, että Kokoomus olisi Suomen kannalta velanoton merkeissä yksin se kaikkein pahin.

Mikäli laitetaan puolueet sen mukaiseen järjestykseen, että jaetaan koko velka vastuu vuodelta 2007- 2018 sen mukaan mitä kukakin on ollut vastuussa, niin tilanne näyttääkin tältä.

Vasemmistolaita näyttää olevan se puolue, joka on keskimääräisen velanoton mukaan se kaikkein pahin velanottaja. Tässä tietysti nousee ajatus, että toki näin on koska 2008 oli finanssikriisi ja sen jälkeen 2011 oli eurokriisi ja vasemmistoliitto sekä SDP olivat silloin hallituksessa. Viimeisenä vuosinaankin vuonna 2013 ja 2014 oli Vasemmistoliiton ja SDP:n valanottolukema 7,5 miljoonaa euroa per vuosi.

Velanotto taulukko ei tässä kohtaan Perussuomalaisten tai Sinisten osalta kerro koko totuutta, kun Persut olivat hallitusta luomassa 2015 ja alkoivat purkaa six packin tuloksia ja vuonna 2017 Halla-Ahon noustessa Perussuomalaisten puheenjohtajaksi, niin Sipilä ja Orpo eivät häntä hallitukseen hyväksyneet. Näin ollen Soini ja kumppanit tekivät poliittisen liikkeen ja perustivat oman eduskuntaryhmän sekä myöhemmin puolueen Siniset. Ovat muuten varmaan ainoa puolue joka on kansansuosion mittauksella n. 1 % kannatuksella onnistunut pitämään 5 ministeripaikkaa.

Tässä vielä listattuna valtionvarainministerit, koska kyseinen ministeriö vastaa valtion budjetista ja on näin ollen henkilö, joka suurimmaksi osaksi vastaa siitä, että miten suomella taloudellisesti menee.

Tälläkin listalla SDP on negatiivisessa mielessä vahvoilla, mutta Rinteen ja myös Stubbin osalta vuosi on lyhyt. Tosin Stubb oli rakentamassa pohjaa SSS hallituksessa, ennen kuin Orpo syrjäytti Kokoomuksen johdosta Stubbin.

Näissä yllä luetelluissa luvuissa on luvut ilmoitettu siten, että valtion tuloihin ei ole laskettu nettovelanottoa mukaan eikä menoissa laskettu nettokuoletuksia. Nämä lukemat ovat ns. siivottuja niiltä osin, että voidaan nähdä, mitä tuli ja mitä meni.

Joka tapauksessa näillä mittareilla kun katsoo, niin valitukset siitä, että Sipilän hallitus on leikannut paljon voi tuntua kohtuuttomalta. Tilanne on se, että Suomen valtio on velkaantunut todella voimakkaasti finanssikriisin jälkeen ja valtion velan mukainen taulukko on tämän näköinen.

Listaa kun katsoo, niin vuonna 2018 valtion talouden budjetti oli kaikkein suurimmillaan, mutta siitäkin huolimatta velka pieneni.

Työllistyminen

Kun nyt kerta on eduskuntavaalit 2019 ovella ja hallitus on saanut varsinkin ammattiliitoilta kuraa niskaansa, niin katsotaan miten työllisyysaste on kehittynyt eri aikoina.

Tämä taulukko on tilastokeskuksen lukujen pohjalta laadittu, olen tähän laittanut kyseisen vuoden keskimääräisen työllistymisasteen, koska kuukausikohtainen vaihteluväli on vuoden sisällä melko suuri, keskimääräinen kuvaa tässä tarkoituksessa kuitenkin tarpeeksi hyvin työllisyyden kehitystä.

Keskimmäistä käppyrää kun katsoo (vaalean sininen), niin näkyy hyvin se, että 2009- 2015 työllisyys aste oli 68,5 % molemmin puolin. 2015 työllisyys on lähtenyt nousemaan ja prosenttiyksiköissä kun laskee, niin nousua on tapahtunut melkein 3 yksikköä, minkä pitäisi olla kaikille työllistyneille erinomainen juttu.

Tämä usein sanotaan johtuvan yleisen talouskasvun ansioksi ja näin varmasti osittain onkin, mutta vuonna 2007 tai 2008 työllisyys aste ei ollut edes näin korkealla ja silloin varsinkin olimme suhdanteiden huipulla, kunnes finanssikriisi laukesi Yhdysvalloissa syyskuussa 2008 Lehman Brothersin kaatumiseen.

Naisten osalta vuosi 2018 oli työllisyysasteen mukaan kaikkein paras vuosi, jos vertailuna katsotaan 2007–2018 välistä keskiarvoa. 2018 naisten työllisyysaste oli keskimäärin yli 70 %.a. Huolestuttavaa on sitten taas nuorten miesten työllisyys, mikä jää vertailussa saman ikäisiin naisiin selvästi jälkeen.

Tätä on parempi katsoa taulukosta suoraan

Nuorten miesten työllisyys oli 15- 24 vuotiaissa vuonna 2018 paras sitten vuoden 2008, saman ikäisten naisten osalta työllisyys tilanne ei ole vertailun ajalta koskaan ollut näin hyvä kuin se oli viime vuonna. Korostan, että luvut ovat tilastokeskuksen lukemia ja mm. tästä syystä en osaa kertoa tarkkaa syytä sille, että miksi keskiarvo lukemat näyttävät parempaa kuin eri ikäkausien keskiarvot.

Näyttää siltä, että viimeisen kymmenen vuoden ajalla on työllistyminen ollut parempaa kun vallassa on ns. oikeistolaiset puolueet ja työllisyystilanteet ovat heikentyneet kun hallituksessa on vasemmistosiipi. Jälleen kerran maailmantalouden kriisit näyttelevät omaa rooliaan sillä, että yritykset eivät työllistä. Silti jos katsoo, että kun SDP on ollut hallituksessa yhdessä Vasemmistoliiton kanssa, niin työllisyys aste oli jymähtänyt 68 yksikön kohdille ja trendi oli jopa hieman laskeva.

Tässä tapauksessa voisi sanoa, että vaikka varmasti leikkauksia on tehty, niin kyllä työllisyys on noussut ja parantunut suomessa. Eli en pitäisi tässäkään suhteessa edellistä hallitusta sysipaskana, vaan se teki työllistymisen eteen myös oikeita ratkaisuja.

En ole siinä samaa mieltä missä hallitus oli, että aktiivimalli olisi oikea tapa parantaa työllistymistä kun rangaistaan siitä, että ei pääse töihin. Tämä olisi paremmin ratkaistavissa perustulolla ja jos on työttömyyskassan jäsen, niin sieltä saa sitten extra-osuuden.

BKT, VEROT ja MENOT

Bruttokansantuotteena kun katsoo Suomen menoa, niin käppyrä siinä tapauksessa näyttää tältä.

Tässä indeksi oli kiinnitetty 2010 lukemaa josta saadaan arvoksi 100 ja siihen nähden näkyy, että BKT laski voimakkaasti 2011 vuoden jälkeen jolloin eurokriisi oli päällä.  Vuoden 2011 nousu on syy seuraus siitä, että tuosta alkoi myös kova velanotto ja siitäkään huolimatta BKT lähti kuitenkin laskuun.

Veroista kun puhutaan, niin nousee keskusteluun aika-ajoin varsinkin vasemmiston osalta, että tulonsiirtoja on tehty pienituloisilta suuritulosille. Kokonaisuudessaan BKT:hen verrattuna ovat Suomen tuloverot olleet n. 15 % yksikön molemmin puolin, mutta kun pelkillä prosenteilla ei eletä vaan reaalieuroilla, niin tuloverojen kehitys on valtion kannalta ollut tämä:

Tuloverot on viimeisimmän hallituksen aikana noussut melkein 2 miljardilla eurolla, omaisuusverotus vajaa 500 miljoonaa, onneksi sosiaaliturvamaksut ainoastaan 100 miljoonalla ja arvolisäveron osuutta on hallitus nostanut melkein 2 miljardia.

Sitten kun katsotaan sitä, mitä Vasemmistoliitto ja myös SDP kritisoivat, niin verohuojennuksia on tehty kaikkein köyhimmiltä kaikkein rikkaimmille. En tiedä mitä tilastoa silloin on käytetty, mutta verohallinnon lukemien mukaan tilanne on ollut vuosina 2015 ja 2017 tämän kaltainen.

Tuohon on siis listattu kaikki tulonsaajat 2015 sekä 2017 ja lähteenä tosiaan vielä verohallinto.

Ihan ensimmäiseksi kiinnittäisin huomion alimmaiseen riviin, eli tulonsaajien kokonaismäärä on kasvanut n. 100 000 henkilöllä tämän kahden vuoden aikana. Näistä ylivoimaisesti suurin osa on mennyt tuloluokkaan alle 5000, joiden määrä on kasvanut 30 000 henkilöllä. Täytyy muistaa, että mm. suomeen tuli pakolaisina 32 500 henkilöä 2015 vuoden aikana, joista osa menee myös näihin lukemiin vasta myöhempinä vuosina kuin 2015.

Myös muita huomioita, niin tuloluokassa 10 000 – 15 000 on tapahtunut 25 000 henkilön lasku, näistä varmasti osa on siirtynyt alemmalle mutta uskoisin suurimman osan siirtyneet ylemmille tuloluokille. Varmasti kaikkien osalta hyvä juttu, että myös kaikkein suuritulosimpien osuus on kasvanut kahden vuoden aikana melkein 8000 henkilöllä.

Miksi se on hyvä juttu, selviää seuraavassa taulukossa.

Kun väitetään, että tulon siirtoa on tapahtunut, niin tämä taulukko ei minusta oikein tue sitä sanomaa. Verotulot ovat pienentyneet todella paljon kaikissa muissa tuloluokissa paitsi yli 100 000 euroa ansaitsevien osalta. Toki tässä täytyy muistaa se, että maksajamäärät ovat 100 000 henkilöä suurempia vuonna 2017 kuin ne olivat 2015. Tästäkin huolimatta Sipilän hallitus keräsi puolimiljardia vähemmän veroja kuin 2015 vuoden hallitus jolloin verotuksen oli luonut Alexander Stubbin hallitus ja valtionvarainministerinä Antti Rinne.

Se että päästään vielä syvemmälle tasolle, niin otin tähän vielä mukaan mitä tämä tarkoittaa per henkilö.

Väite ei siis voi pitää paikkaansa, että ainakaan verohelpotuksia olisi annettu iso rikkaille köyhien kustannuksella. Pienituloisena voidaan pitää henkilöä joka ansaitsee alle 15 000 euroa vuodessa ja näiden verotusta on Sipilän hallitus ja Valtionvarainministeri Petteri Orpo pienentänyt roimasti siihen nähden, mitä Stubbin hallituksen johdolla Antti Rinne pisti pienituloiset veroja maksamaan.

Yhteenveto

Onko Sipilän hallitus siis mielestäni ollut loistava ja hyvä? Sanoisin, ettei se ainakaan ole ollut niin paska mitä siitä ja sen toimista on saanut lukea koko sen neljä vuotta. Sipilän hallitus on tehnyt paljon huonojakin päätöksiä ja joista SOTE mikä lopulta myös kaatoi hallituksen. SOTEn ongelmaksi tuli liian suuri kokonaisuus ja lopulta, ei siitä varmaan tienneet enää edes virkamiehet, että mitä kokonaisuudessaan tämä olisi valmistuessaan voinut tarkoittaa.

Sipilän hallituksen aikaansaannosten perusteeksi sanotaan yleistä talouden hyvää kehitystä. Varmasti talouden hyvä kehitys on myös auttanut hallitusta aikaansaannosten saamisessa, mutta EU maissa BKT lähti kasvuun 2013 Q1 jälkeen ja tästä eteenpäin tämä 28 EU maan yhteisen kehityksen mukaan katsottu BKT ei ole käynyt alle 100 pisteen. Suomen osalta sama taulukko kertoo, että vasta 2016 Q1 jälkeen on päästy nousuun mukaan niin, ettei pistelukema käynyt alle 100, eli BKT on kasvanut tästä joka vuosi.

Kysymys kuuluu, että jos 28 EU maan yhteistulos on ollut 3 vuotta aiemmin jo yli 100 indeksin joka vuosi, eli kasvanut joka kvartaali tästä eteenpäin, niin miksi yleinen talouskasvu on vain purrut vuodesta 2016 Q1 jälkeen? Minusta väite, että hallitus on onnistunut työllisyys ja muissa tavoitteissaan vain ja ainoastaan yleisen talouskasvun ansioista, niin miksi Kataisen/Stubb kokoomuksen luotsaama hallitus SDP:n Valtionvarainministereiden Jutta Urpilaisen ja Antti Rinteen johdolla ei saanut kasvua aikaiseksi?

Lähde: eurostat

En ole Keskusta puolueenjäsen, en edes äänestä Keskustaa ja en ole Juha Sipilän kannattaja. Tekstiä ei voi tulkita niin, että puolustelisin Sipilän hallituksen aikaansaannoksia vaan haluan osaltani hieman avata sitä tilannetta, että ainakin taloudenlukujen kautta Suomella menee paremmin kuin ennen Sipilän hallitusta.

Edustakuntavaalit 2019 ja mitä asioita itse ajaisin, jos vain olisin ehdokkaana

• Byrokratiaa pois

  • Eri tukia vähentämällä ja korvataan nämä kansalaispalkalla, perustulolla tms.
    • Periaatteella: Tällä tultava toimeen jos muita tulonlähteitä ei keksi
  • Kun tukiverkostot niputetaan yhteen, niin näistä tuleva byrokratia säästö on merkittävä
    • Vammaisten ja invalideilla tulisi olla esim. perustulon lisänä oma lisäys tilanteen mukaan.
  • Hyödyt:
    • Säästetään rahaa eri tukiviidakon ylläpitämisestä
    • Selkeyttää kansalaisen asemaa eri tuissa
    • Tuki ei poista työskentelyä, tuki ei itse asiassa vaikuta mihinkään
    • Säästö tulee eri asumistuista, elatustuista, perustoimeentulotuista, kansaneläkkeen sos. kuluista ja näistä tulee yhteensä 2,7 miljardia säästöä
    • Työttömyysturva tähän päälle, niin säästettävä summa on jo 2,4 miljardia
    • Kulut 500 euron perusrahana kuukausittain olisi yli 27 miljardia vuodessa, mutta verotettuna tästä valtaosa palautuisi verorahoina kiertoon takaisin.

• Eläkeuudistus

  • • Eläkeyhtiöt vain yhden toimijan alle
    • Eläkkeet kerrytetään verotettavien tulojen mukaan
      • Tällöin myös yrittäjät ovat samalla viivalla työntekijöiden kanssa
    • Eläkemaksut otetaan osana verotusta ja siirtymäajan (5-10 v.) aikana työnantajat maksavat työllistämisveroa, jonka suuruus n. 10 %.a (vertaus nykyiseen n. 18 %, minkä työnantajat maksavat TYEL maksusta, ilman työntekijän osuutta)
    • Eläkekertymä maksetaan työuran keskipalkan pohjalta
      • Työuran keskipalkka 2500 euroa kuukaudessa, maksettava eläke n. 50 % tästä eli 1250 euroa/kuukaudessa.
    • Eläkettä voi nostaa aikaisintaan 58 vuotiaana, eli 18 v + 40 vuotta.
      • Eläkepotti jää ajallisesti pienemmäksi jos opiskelee kauan ja jää ajoissa eläkkeelle
      • Eläke aina laskettaisiin 40 viimeisen vuoden keskiarvon pohjalta, eli jos on mennyt nuorena töihin ja tekee töitä esimerkiksi 68 vuotiaaksi, niin eläke keskiarvo lasketaan 28- 68 vuosien välistä. Tämä kannustaa tekemään töitä kauemmin, koska usein palkkakehitys on nouseva varsinkin 18- 30 vuoden välissä.
    • Hyödyt:
      • Yritykset pystyvät työllistämään enemmän
      • Vähentää työvoiman kustannuksia
      • Pienentää työttömyyttä ja sitä kautta vähentää valtion menoja
      • Kohtelee jokaista työntekijää tasa-arvoisesti
      • Sijoitustoiminnan kulut pienenisivät n. 6 miljardia euroa
      • Kyseessä olisi ymmärrettävämalli

• Osinkoverotus samalle tasolle riippumatta kenelle maksetaan

  • • • Joko kaikki maksaa tai kukaan ei maksa.
        • Rahastot, yhdistykset, suuromistajat, eläkelaitokset eivät maksa sijoituksistaan osinkoveroa ollenkaan
      • Asia voidaan ratkaista vaikka niin, että yritys maksaa tuloksestaan yhteisöveroa hieman enemmän, mutta tästä olisi osa jo osinkoverona mukana.
        • nykyinen 20% + 3 %
        • Huomiona, niin yrityksen eläkemaksut pienivät edellä jo yli 7 % yksiköllä (siirtymäaikana maksu 10% ja sen jälkeen nolla)
        • Koska Suomalainen yritys tekisi maksun omassa verotuksessaan, niin tällöin ei osakkeen omistajan tarvitsisi enää omassa verotuksessaan tätä osinkoveroa huomioida.
        • Eikä ole merkitystä, että onko yrityksen omistus hallinnointi, yhdistyksen tai rahaston takana.
    • Hyödyt:
      • • Verotus yksinkertaistuu ja veropohja kasvaa
        • Kun kaikki maksaa, niin yksilöä kohden maksu vähenee

• Maahanmuuton ja siihen liittyviä kustannuksia (mm. kehitysmaiden avustus) järkevöittävä

  • • • • Vastaanottokeskukset rahanteko koneita omistajilleen mm. Barona
          • Näissä kierrätetään veronmaksajien rahaa yksityiselle sektorille
        • Autetaanko ihmisiä samalla rahalla enemmän pakolaisleireillä kuin suomessa?
          • Voisiko hyöty olla samalla eurolla suurempi
        • Maahanmuutto ja sen suorat kustannukset ovat n. 1,3 miljardia euroa (valtionvarainministeriö)
          • Välilliset kustannukset nostavat tätä vielä melko paljon
            • rikollisuus, usein suurempi syntyvyys ja terveydenhuolto
          • Niin kauan kuin Suomi ottaa velkaa, niin tähän ei minusta voi olla varaa
          • Omatoimista hyväntekeväisyyttä olisi korostettava ja tätä voisi tukea vaikka verovähennyksenä
            • Ei välttämättä Amerikan mallia, mutta hieman samaan suuntaan
              • Bill Gates ja Warren Buffet ovat sopineet, että lahjoittavat suuren osan omaisuudestaan hyväntekeväisyysjärjestöille
              • Tässä puhutaan kahden henkilön osalta jo n. 150 miljardin omaisuudesta
    • Hyödyt:
      • • • Säästö voi olla lähemmäksi miljardieuroa, kun rahat kanavoidaan paremmin
          • Työperäinen maahanmuutto lisää veropohjaa
            • Maahan muustakin syystä tulleet, tulee ohjata työelämään ja siten kiinni yhteiskuntaan
          • Omatoiminen hyväntekeväisyys voi jopa nostaa avustusten euromäärää
          • Kun rahallista panostusta on vähemmän, niin pitäisi viedä enemmän tiedollista osaamista kehitysmaihin.
            • Älä tee miehelle kaivoa, vaan opeta miten se tehdään
            • Älä anna miehelle rahaa, opeta se hänelle kuinka se ansaitaan
            • Vie kehitysmaahan vaatteita, niin tapat maan vaateteollisuuden ja luot lisää köyhyyttä
              • Jälleen kerran sota ja humanitääriset alueet ovat asia erikseen

  • Ay liikkeiden verohelpotukset pois

    • • • Työttömyyskassat maksamaan ansiosidonnaiset tai ainakin maksun osuutta on nostettava nykyisestä 5 % osuudesta roimasti ylös.
          • Nykyään valtio maksaa 95 % ansiosidonnaisesta ja työttömyyskassa ainoastaan 5 %
          • Työttömyyskassan ansiosidonnaisia maksavat myös ne, jotka eivät kuulu kassaan tai liittoon, mutta eivät itse saa tästä mitään
        • Ay jäsenmaksut tulee olla ammattiyhdistykselle verotettavaa tuloa, työntekijöiden osalta maksu voi olla verotuksessa vähennyskelpoinen tulonhankkimiskuluna.
    • Hyödyt
      • • • Valton osuus maksuissa poistuu ja ainakin vähenee
          • Vuonna 2016 ammattiyhdistysten varallisuus oli yli miljardin
            • https://yle.fi/uutiset/3-9691412
          • Poistaisi epäoikeudenmukaisuuden kassaan kuulumattomien ja kuuluvien välistä
          • Edistäisi omatoimisen säästämisen roolia verrattuna työttömyyskassaan
          • Veropohja laajenisi, kun ammattiyhdistykset maksaisivat veroja siinä missä muutkin

• Rikosrangaistukset

  • • • Vakavien henkilörikosten osalta rangaistusasteikkoa tulisi nostaa
        • Minusta oikeuslaitoksilla on itsellään verta käsissään, kun he vapauttavat näitä kaiken maailman sarjakuristajia, hukuttajia tai raiskaajia.
        • Kysyn, että tarvitseeko yhteiskunnan huolehtia tällaisen henkilön inhimillisestä kohtelusta, joka toistuvasti on sortunut samankaltaiseen rikokseen?
          • Kyseisen henkilön arvo yhteiskunnalle ei ole edes neutraali, joten voisiko jossain vaiheessa miettiä, että missä kohtaan kyseisen henkilön kannalta katkaistaisiin tappioputki kokonaan ja varmistetaan, että nämäkin rahat saadaan muuhun, parempaan käyttöön.
            • Myönnän, että on raju linjaus eikä mielekäs, mutta jos itse olisin päättämässä vaikka sarjaraiskaajan vankilasta vapautumista ja hän raiskaa uudestaan. Varmaa on, että uhri tässä tapauksessa on ainakin syytön, raiskaaja on syyllinen mutta jos minä tiedän, hänen tehneet tämän aiemminkin ja toistuvasti, niin olen varmaan osittain syyllinen myös.
            • Joku varmaan ajattelee, että raiskaaja on yksin syyllinen, mutta pitää ymmärtää, että kaikki eivät pelaa samoilla säännöillä ja tämän kaltaisen rikoksentekijän vapaana liikkuminen lisää syyttömän henkilön uhriksi joutumista.

Tuossa olisi oma listaus asioista, joiden toivoisin toteutuvan seuraavalla vaalikaudella. Todennäköisesti yksikään näistä asioista ei tule toteutumaan edes osittain ja johtuu siitä, että nämä eivät taida olla oikein kenenkään vaaliohjelmassa mukana.

Eduskuntavaalit 2019 voisi olla muutosten vaalit, mutta esim. tuossa ns. omassa ohjelmassa valtio olisi heittämällä vakavaraisempi kuin se on tänä päivänä. Suurin potti tästä tulisi eläkeyhtiöiden kansallistamisen muodossa, kun eläkeläisten varat otettaisiin valtion hoidettavaksi. Tämä potti on noin 200 miljardia euroa, toki tämä pitää edelleen korva merkitä ainoastaan eläkkeenmaksuun. Meno budjeteissa tulisi muutenkin pyrkiä enemmän kohdistamaan menoja sen kyseisen osan tulojen mukaan. Tarkoitan tässä sitä, että esim. autoilusta perittyjä veroja, tulisi kohdistaa mm. tiestön kunnostamiseen, eikä esim. hammashuoltoon.

Eli jos eläkemaksut menisi valtion hoidettavaksi niin, että nämä peritään suoraan palkasta verojen muodossa. Niin tämä osuus tulee kohdistaa kyseisen henkilön eläkkeeseen, eikä näitä rahoja näissä tapauksissa käytetä vaikka paljon puhuttujen uusien hävittäjien hankintaan.

Kokonaisuudessaan uskoisin, että menot tulisivat nousemaan vaikka tuolla oli eri vähennys kohtia. Toisaalta tulot tulevat kasvamaan myös, koska tulokanavia tulee tilalle paljon lisää. Tämä ei silloin välttämättä tarkoita, että yksilöiden kokonaisveroaste nousisi kovin paljon, mutta tietysti hieman tämä voi sitä korottaa.

Kokonaisuudessaan malli panostaisi omistamiseen, sijoittamiseen ja yksilön oman tekemisen hyödyntämiseen enemmän. Kannustaisi työllistymistä, loisi enemmän kotimarkkinakysyntää ja tätä kautta lisäisi jälleen lisää työllisyyttä. Nykymalleissa on loukkuja, joiden ansioista ei edes kannata tehdä töitä ja jos minun mallissa joku ei halua tehdä töitä, niin hän tietää, että hänen on tultava sillä ainoalla tuella toimeen.

Tuli pitkä ja myös puuduttava teksti, mutta mitä mieltä ja oletko äänestämässä kun on eduskuntavaalit 2019. Missä sinun mielestäsi Sipilän hallitus onnistui tai epäonnistui?